Rintasyöpätyypit ja luokittelu

Rintasyövän tutkimusten tavoitteena on selvittää nopeasti ja luotettavasti, onko rintakudoksessa oleva muutos hyvän- vai pahanlaatuinen, ja jos kyseessä on syöpä, minkälainen se tarkalleen on.

Diagnoosi ei siis ole vain kyllä/ei-vastaus, vaan se on tarkka kokonaisuus, jossa määritellään:

• kasvaimen tyyppi
• koko
• levinneisyys
• biologiset ominaisuudet
• mahdollinen monipesäkkeisyys (eli useampi kasvain samassa rinnassa).

Nämä tiedot auttavat laatimaan yksilöllisen hoitosuunnitelman. Ne vaikuttavat myös sairauden ennusteeseen.

Tutkimuksiin hakeutuminen

Suomessa rintasyövän tutkimukset tehdään korkeatasoisesti ja hoitopolku on selkeä. Tutkimuksiin päädytään yleensä kahta reittiä:

1. Seulontamammografiassa löytynyt muutos, johon ei yleensä liity oireita.
2. Oireiden perusteella tutkimuksiin hakeutuminen, esimerkiksi itse havaittu muutos tai lääkärintutkimuksessa havaittu poikkeama.

Vaikka löydös olisi täysin oireeton, tutkimukset etenevät samalla tavalla ja yhtä huolellisesti kuin oireellisessa tilanteessa.

Tutkimuksiin hakeutumisen syyt ja oireet

• Kyhmy rinnassa tai kainalossa
• Rinnan muodon tai koon muutos ilman selvää syytä
• Ihon vetäytyminen tai paksuuntuminen
• Nännin sisäänvetäytyminen tai muutos sen asennossa
• Nännistä tuleva erite, erityisesti verinen tai kirkas, joka tulee itsestään ilman puristamista
• Ihon punoitus, kuumotus tai haavauma rinnan alueella
• Pitkittynyt kipu yhdessä rinnan kohdassa, joka ei liity kuukautiskiertoon

Useimmat näistä oireista johtuvat hyvänlaatuisista syistä. Silti varmuus saadaan vain tutkimuksissa. Mitä aikaisemmin mahdollinen syöpä todetaan, sitä paremmat ovat hoitomahdollisuudet ja ennuste.

Kolmoisdiagnostiikan periaate: kliininen tutkimus, kuvantaminen ja kudosnäyte

Rintasyövän diagnostiikka etenee Suomessa kolmoisdiagnostiikan periaatteella. Tällä tarkoitetaan kolmea tutkimusvaihetta, jotka täydentävät toisiaan ja varmistavat mahdollisimman tarkan diagnoosin:

• Kliininen tutkimus: Lääkäri tutkii rinnat ja kainalot sekä seisten että makuulla, tunnustelee mahdolliset kyhmyt ja arvioi ihon, nännin ja imusolmukkeiden muutokset.

• Kuvantaminen: Tehdään tarvittavat tutkimukset, kuten mammografia, ultraääni ja tarvittaessa magneettikuvaus (MRI). Näiden avulla paikannetaan mahdollinen muutos ja arvioidaan sen luonne.

• Kudosnäyte: Otetaan paksuneulanäyte, jonka patologi tutkii ja laatii patologisanatomisen diagnoosin (PAD-lausunto).

Usein nämä vaiheet voidaan tehdä saman tutkimuskäynnin aikana, jolloin diagnoosi varmistuu nopeammin.

1) Lääkärin tekemä kliininen rintatutkimus

Kliininen tutkimus on rintasyövän diagnostiikan ensimmäinen vaihe ja auttaa lääkärin suunnittelemaan tarvittavat kuvantamistutkimukset.

Kliinisessä tutkimuksessa lääkäri tutkii rinnat ja kainalot niin, että potilas on ensin seisten ja sen jälkeen makuulla.

Tutkimuksessa arvioidaan muun muassa:

• onko rinnassa kyhmyä tai muuta poikkeavaa aluetta
• onko ihossa, nännissä tai kainalossa muutoksia
• tuntuuko kainalossa suurentuneita imusolmukkeita
• onko muutoksia yhdessä vai molemmissa rinnoissa

Tutkimus on nopea ja useimmille kivuton. Se on tärkeä aloitusvaihe, sillä sen avulla kuvantamistutkimukset voidaan kohdistaa tarkasti oikeaan kohtaan.

Pelkkä käsin tehtävä tutkimus ei kuitenkaan riitä varmistamaan, onko kyseessä syöpä, joten tarvitaan myös kuvantaminen ja kudosnäyte.

2) Mammografia, ultraääni ja MRI

Kuvantamistutkimukset valitaan yksilöllisesti potilaan iän, rintakudoksen tiheyden ja oireiden perusteella. Yleisimmät menetelmät ovat:

• Mammografia on ensisijainen tutkimus yleensä yli 35–40-vuotiailla. Antaa hyvän yleiskuvan rintakudoksen rakenteesta ja mahdollisista kalkkikertymistä. Tiheäkudoksisissa rinnoissa tutkimuksen tarkkuus voi olla hieman heikompi.

• Ultraääni täydentää mammografiaa. Erityisen hyödyllinen nuorilla ja tiheäkudoksisilla rinnoilla sekä kystien (nestetäytteisten muutosten) ja kiinteiden muutosten erottelussa.
• Rintojen magneettikuvausta (MRI) käytetään erityistilanteissa, esimerkiksi jos muutosta ei näy mammografiassa tai ultraäänessä, mutta kliininen epäily on vahva. MRI voi auttaa myös leikkaussuunnitelman tarkentamisessa tai korkean riskin  rintasyövän seurannassa.

Suomessa käytetään korkeatasoisia digitaalisia mammografialaitteita, ja kansallinen seulontaohjelma mahdollistaa syövän löytymisen usein jo ennen oireita. Kuvantamistutkimukset ovat useimmiten kivuttomia ja valmistuvat nopeasti.

3) Rintasyöpäepäilyn kudosnäyte (paksuneulanäyte)

Kudosnäyte on ratkaiseva vaihe rintasyövän diagnostiikassa, sillä ainoa tapa varmistaa, onko kyseessä syöpä, on tutkia kudos mikroskoopilla.

Paksuneulanäyte (engl. core needle biopsy) on yleisin menetelmä

• Näyte otetaan erityisellä, muutaman millimetrin paksuisella neulalla.
• Ennen näytteenottoa alue puudutetaan, jolloin tunnet yleensä vain pienen painalluksen.
• Neula ohjataan tarkasti oikeaan kohtaan useimmiten ultraäänilaitteen avulla.
  Jos muutos näkyy vain mammografiassa, näyte voidaan ottaa stereotaktisessa ohjauksessa (röntgenkuvauksen avulla).

Ohutneulanäytettä (FNAC) käytetään esimerkiksi imusolmukkeiden tutkimiseen, mutta se ei yleensä riitä rintasyövän lopulliseen diagnoosiin.

Useimmat tutkimukset ovat kivuttomia tai vain lievästi epämukavia. Paksuneulanäyte tehdään aina paikallispuudutuksessa, jotta toimenpide olisi mahdollisimman kivuton. Näytteenoton jälkeen alue voi olla muutaman päivän arka, mutta useimmat palaavat heti normaaleihin arkiaskareisiin.

Tutkimukset pyritään järjestämään mahdollisimman sujuvasti, mutta tulosten valmistuminen voi kestää useita päiviä tai jopa viikon, sillä kudosnäytteet tutkitaan huolellisesti mikroskoopilla.

Joskus näyte joudutaan ottamaan uudelleen, jos tulos jää epäselväksi, tämä on normaali osa varmistusprosessia.

Kun kliininen tutkimus, kuvantaminen ja kudosnäyte tukevat toisiaan, diagnoosi on luotettava ja hoito voidaan suunnitella turvallisesti ilman viivytyksiä.

PAD-lausunto – rintasyövän ”henkilökortti”

Näytteen tutkii patologi, lääkäri, joka on erikoistunut kudosten ja solujen tutkimiseen. Hän antaa PAD-lausunnon (patologisanatominen diagnoosi), joka ei ole vain tekninen tutkimusraportti, vaan keskeinen kooste kaikista diagnoosin kannalta tärkeistä tiedoista.

Lausunto kertoo muun muassa:

• onko kyseessä hyvän- vai pahanlaatuinen muutos
• kasvaimen tyypin (esim. duktaalinen, lobulaarinen)
• mahdollisen in situ -komponentin (esim. DCIS, LCIS)
• syöpäsolujen hormonireseptorit (ER, PR) ja HER2-proteiini
• kasvaimen solujen jakautumisnopeuden (Ki-67-prosentti)
• kasvaimen erilaistumisasteen (gradus)

PAD-lausunto toimii ikään kuin kasvaimen “henkilökorttina”.

Se kertoo, millainen syöpä on kyseessä ja antaa lääkäreille perustan yksilöllisen hoitosuunnitelman laatimiseen.

Lausunnon tulkinta tehdään aina moniammatillisessa kokouksessa, jossa eri alojen asiantuntijat arvioivat tiedot kokonaisuutena.

Rintasyövän luokittelu kudosopillisen eli histologisen tyypin mukaan

Rintasyöpää voidaan luokitella monin eri tavoin. Rintasyöpädiagnoosin monimutkainen luokittelu voi olla hämmentävää. Luokittelu on kuitenkin tärkeää, jotta lääkärit voivat suunnitella potilaan yksilöllisen hoitosuunnitelman ja ennustaa sairauden kulkua.

Rintasyövän histologinen luokittelu perustuu syöpäsolujen ulkonäköön mikroskoopin alla. Tämä luokittelu kertoo, millaisia syöpäsoluja on kyseessä.

Tiehytperäinen eli duktaalinen karsinooma (invasive ductal carcinoma, IDC)

Yleisin rintasyövän histologinen tyyppi on tiehytperäinen eli invasiivinen duktaalinen karsinooma, jota on 70–80 % kaikista rintasyövistä. Tiehytperäisessä rintasyövässä syöpäsolut tunkeutuvat rintatiehyeen sisältä ympäröivään kudokseen.

Rauhasperäinen eli lobulaarinen karsinooma (invasive lobular carcinoma, ILC)

Toiseksi yleisin rintasyövän histologinen tyyppi on rauhasperäinen eli invasiivinen lobulaarinen karsinooma, jota on noin 10–15 % kaikista rintasyövistä. Sen esiintyminen kummassakin rinnassa on yleisempää, kuin tiehytperäisessä rintasyövässä.

Molempien syöpätyyppien paranemisennuste on samankaltainen. Lobulaarinen syöpä voi aiheuttaa tulkintavaikeuksia mammografia- ja ultraäänitutkimuksessa sen epämääräisen kasvutavan vuoksi.

Harvinaisemmat rintasyöpätyypit

Osa rintasyövistä kuuluu harvinaisempiin histologisiin alatyyppeihin. Joillakin niistä on taipumus kasvaa rauhallisemmin, ja ennuste voi olla keskimäärin parempi.

• Tubulaarinen karsinooma muodostaa mikroskoopissa putkimaisia rakenteita (”tubulus” = putki). Kasvaa usein hitaasti, leviää harvemmin ja ennuste on useimmiten hyvä.
• Medullaarinen karsinooma on harvinainen tyyppi, joka voi kasvaa nopeasti mutta reagoi yleensä hyvin hoitoon. Osaa näistä kasvaimista pidetään nykyisin kolmoisnegatiivisina rintasyöpinä.
• Mucinoottinen (limainen) karsinooman solut tuottavat runsaasti limaa, kasvain kasvaa usein hitaasti ja ennuste on useimmiten hyvä.
• Papillaarinen karsinooman syöpäsolut muodostavat pieniä sormimaisia ulokkeita (papillat). Tavallisempi iäkkäämmillä naisilla ja käyttäytyy usein rauhallisemmin.

Kaikki rintasyöpätyypit hoidetaan samoja kansallisia hoitosuosituksia noudattaen, ja hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti kasvaimen ominaisuuksien perusteella.

Varhainen in situ -muoto

Varsinaiseen rintasyöpään voi liittyä myös varhainen in situ -muoto. Tällöin pahanlaatuiset syöpäsolut eivät ole vielä tunkeutuneet syvemmälle rintakudokseen, vaan esiintyvät rintatiehyen tai rauhasliuskan sisällä. Varhaismuotoja voivat olla:

• Duktaalinen karsinooma in situ (DCIS), on rintasyövän esiaste, joka leikataan ja hoidetaan. Sen paranemisennuste on erinomainen pelkällä paikallishoidolla.
• Lobulaarinen karsinooma in situ (LCIS), sitä ei pidetä varsinaisena syöpänä, vaan on rintasyövän riskitekijä.

Rintasyövän esiasteiden ennuste on hyvä ja ne eivät lähetä etäpesäkkeitä.

Rintasyövän luokittelu biologisten alatyyppien mukaan

Rintasyöpä ei ole yksi ja sama sairaus, vaan joukko erilaisia kasvaimia, joilla on omat biologiset ominaisuutensa. Rintasyövät voidaan jakaa karkeasti neljään biologiseen alatyyppiin.

Biologinen alaluokittelu tarkoittaa kasvaimen solujen pintarakenteiden ja jakautumisaktiivisuuden tutkimista.

Tutkimukset tehdään pääasiassa immunohistokemiallisilla menetelmillä (erityisvärjäyksillä), ja joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös geeniprofiilitestejä (esim. Oncotype DX, MammaPrint), erityisesti varhaisvaiheen hormonireseptoripositiivisissa syövissä.

Tärkeimpiä tutkimuskohteita ovat

• Hormonireseptorit (estrogeeni- ja progesteronireseptorit)
• HER2-proteiinin määrä
• Kasvaimen jakautumisnopeus (Ki-67)

Näistä tiedoista muodostetaan kokonaiskuva, jonka perusteella valitaan potilaalle parhaiten sopivat hoidot. Tietoja ei ole tarkoitettu potilaan itse tulkittaviksi ja niiden merkitys arvioidaan aina yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.

Luminaaliset A- ja B-tyypit

Naissukupuolihormoneilla eli estrogeenilla (ER) ja progesteronilla (PR), voi olla vaikutusta rintasyövän syntyyn ja kehitykseen. Hormonien sitoutumiskohtia eli reseptoreita esiintyy elimistössämme erilaisten solujen pinnalla. Estrogeeni- ja progesteronihormonit kiinnittyvät näihin reseptoreihin säädellen solujen toimintaa.

Hormonireseptoripositiivinen rintasyöpä tarkoittaa, että kasvaimen solut tarvitsevat estrogeenia ja/tai progesteronia kasvaakseen. Naishormonit sitoutuvat solujen pinnalla oleviin reseptoreihin ja voivat edistää syöpäsolujen kasvua.

Noin 75–80 % kaikista rintasyövistä on hormonireseptoripositiivisia. Tämä ryhmä jaetaan kahteen alatyyppiin: luminaaliseen A ja luminaaliseen B,  kasvaimen kasvunopeuden ja HER2-statuksen perusteella.

Luminaaliset A-syövät

Luminaaliset syöpäsolut muistuttavat maitorauhastiehyiden sisäpintaa verhoavia soluja. Suurin osa rintasyövistä on luminaalista A-tyyppiä.

• ER ja/tai PR on positiivinen
• HER2 on negatiivinen
• Ki67 on matala, eli vain pieni osa syöpäsoluista on jakautumisvaiheessa
• Hyväennusteiset alatyypit, kuten tubulaarinen, kribriforminen ja musikoottinen karsinooma lukeutuvat kaikki luminaaliseen A-tyyppiin
• Hoitona pääasiassa hormonaalinen liitännäishoito, joskus myös sädehoito

Luminaaliset B-syövät

• ER ja/tai PR on positiivinen
• HER2 voi olla positiivinen tai negatiivinen
• Ki67 on korkea, eli syöpäsolujen jakautuminen on vilkasta
• Ovat usein kookkaampia ja huonommin erilaistuneita kuin luminaaliset A- karsinoomat
• Hoitoon kuuluu usein hormonaalinen hoito yhdessä solunsalpaajien tai HER2-kohdennetun lääkityksen kanssa

Luminaaliset A- ja B-tyypit ovat aina hormonireseptoripositiivisia (HR+), ja ne reagoivat hyvin hormonaalisiin hoitoihin.

Luminaalinen A on rauhallisempi ja ennusteeltaan parempi, kun taas luminaalinen B on aktiivisempi ja voi vaatia yhdistelmähoitoja.

Kasvunopeus (Ki-67)

• Ki-67-arvo kertoo, kuinka suuri osa syöpäsoluista on parhaillaan jakautumassa.
• Mitä korkeampi arvo, sitä nopeammin kasvain yleensä kasvaa.
• Tämä tieto auttaa arvioimaan kasvaimen aggressiivisuutta ja hoidon tarvetta, mutta yksittäistä arvoa ei tule tulkita erillään muista tutkimustuloksista.

HER2-positiivinen ei-luminaalinen rintasyöpä

HER2 on solun pinnalla oleva kasvutekijäreseptori, jonka liikatuotanto nopeuttaa syöpäsolujen kasvua ja jakautumista.

• Kasvaimen solut tuottavat runsaasti HER2-proteiinia, joka nopeuttaa solujen kasvua.
• ER ja PR negatiivinen
• Noin 15-20 % kaikista rintasyövistä
• Hoitoon voidaan käyttää HER2-täsmähoitoa
• Tämä tyyppi voi kasvaa nopeammin, mutta ennuste on parantunut huomattavasti tehokkaiden, HER2-proteiiniin kohdennettujen lääkkeiden ansiosta.

Kolmoisnegatiivinen rintasyöpä (TNBC, triplanegatiivinen)

• Tästä tyypistä puuttuvat estrogeeni- ja progesteronireseptorit sekä HER2-proteiini.
• Hoito perustuu pääosin solunsalpaajiin, ja joissakin tapauksissa myös immunoterapiaan.
• Medullaarinen karsinooma sekä metaplastiset karsinoomat lukeutuvat tähän alaryhmään
• Esiintyy noin 10–15 %:lla potilaista.
• Kolmoisnegatiivinen rintasyöpä voi kasvaa nopeammin kuin muut alatyypit, mutta se reagoi usein hyvin solunsalpaajahoitoon ja mutta niiden hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi viime vuosina.

Rintasyövän harvinaiset muodot, niiden tunnistaminen ja hoito

Suurin osa rintasyövistä kuuluu yleisiin biologisiin alaluokkiin, mutta rintasyöpä voi esiintyä myös harvinaisemmissa muodoissa. Näiden tunteminen on tärkeää, sillä oireet voivat poiketa tavallisesta ja diagnoosi voi edellyttää erityistä tarkkaavaisuutta.

Tulehduksellinen rintasyöpä (IBC) ja sen tunnistaminen

Tulehduksellinen rintasyöpä (inflammatory breast cancer, IBC) on harvinainen ja usein nopeasti etenevä rintasyövän muoto. Se ei aina muodosta selkeää kyhmyä, vaan oireet johtuvat syöpäsolujen leviämisestä ihon pieniin imusuoniin.

Tyypillisiä merkkejä ovat:

• rinnan punoitus ja kuumotus
• turvotus ja ihon paksuuntuminen
• ihon muuttuminen ”appelsiininkuoren” kaltaiseksi (lääketieteessä käytetty termi peau d’orange)

Tämä syöpätyyppi on usein HER2-positiivinen tai kolmoisnegatiivinen. Diagnoosi varmistetaan kudosnäytteellä.

Hoito aloitetaan tavallisesti solunsalpaajilla ennen leikkausta ja sitä täydennetään sädehoidolla sekä kasvaimen biologisten ominaisuuksien mukaisilla lääkkeillä.

Rinnan Pagetin tauti ja sen tunnistaminen

Pagetin tauti on hyvin harvinainen rintasyövän muoto, joka vaikuttaa nännin ja nännipihan alueeseen. Oireet voivat muistuttaa ihottumaa, minkä vuoksi tauti voi jäädä aluksi huomaamatta.

Tyypillisiä oireita voivat olla:

• punoitus ja hilseily
• kutina ja kirvely
• nännin alueen haavauma

Pagetin tauti ei ole ihotauti, vaan sen taustalla on usein duktaalinen karsinooma in situ (DCIS) tai invasiivinen karsinooma.

Hoito määräytyy taustalla olevan syövän mukaan ja sisältää tavallisesti leikkauksen sekä tarvittaessa sädehoidon tai lääkehoidon.

Muut harvinaiset rintasyöpämuodot

• Metaplastinen rintasyöpä sisältää erilaisia solutyyppejä. Voi olla aggressiivinen ja usein kolmoisnegatiivinen. Hoito perustuu solunsalpaajiin ja leikkaukseen.
• Fylloidi-kasvain (phyllodes-kasvain)suurin osa hyvänlaatuisia, mutta osa voi olla pahanlaatuisia. Kasvaa rinnan sidekudoksessa. Hoitona yleensä leikkaus, ja ennuste on hyvä.
• Sekundaarinen rintasyöpä tarkoittaa etäpesäkettä, joka on peräisin muualta kehosta (esimerkiksi melanoomasta tai keuhkosyövästä). Ei pidä sekoittaa alkuperäisen rintasyövän uusiutumiseen.
• Rintasyöpä miehillä, harvinainen, mutta oireiltaan ja hoidoltaan pitkälti samankaltainen kuin naisilla.

Harvinaisten muotojen hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti, huomioiden kasvaimen biologinen luokka, laajuus ja potilaan kokonaistilanne.

Rintasyövän luokittelu kasvaimen erilaistumisasteen mukaan

Gradus tarkoittaa kasvaimen erilaistumisastetta, eli sitä, kuinka paljon syöpäsolut poikkeavat normaalin rintakudoksen soluista ja miten ne ovat järjestäytyneet.

Arvio tehdään mikroskooppisesti kudosnäytteestä kolmen tekijän perusteella:

• kasvainsolukon kasvutapa
• kasvainsolujen ulkomuoto ja
• kasvainsolujen jakautuminen eroavat rinnan normaalikudoksesta

Gradus antaa viitteitä kasvaimen kasvunopeudesta ja käyttäytymisestä: mitä enemmän solut eroavat normaalista, sitä nopeammin kasvain yleensä kasvaa.

• G1, hyvin erilaistunut
  Syöpäsolut muistuttavat paljon normaalia rintakudosta ja kasvavat yleensä hitaasti.
• G2, kohtalaisesti erilaistunut
  Soluissa on selviä eroja normaaliin kudokseen verrattuna. Kasvu on nopeampaa kuin G1:ssa, mutta ei yhtä aggressiivista kuin G3:ssa.
• G3, huonosti erilaistunut
  Solut ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia normaaliin verrattuna ja kasvavat usein nopeasti.

Gradus kertoo kasvaimen mikroskooppisista ominaisuuksista, ei sen levinneisyydestä, nämä kaksi asiaa sekoitetaan usein keskenään. Hoito suunnitellaan aina useiden eri tietojen perusteella, ei pelkän graduksen mukaan.

Rintasyövän luokittelu levinneisyyden mukaan

Yleinen rintasyövän levinneisyyden arvioinnissa käytetty malli on kansainvälinen TNM-luokitus, jossa:

Tumor määrittelee rinnan kasvaimen koon

Node ilmaisee rintasyövän leviämistä läheisiin imusolmukkeisiin

Metastasis kertoo mahdollisista etäpesäkkeistä

Syövät jaotellaan TNM-luokituksen perusteella levinneisyysasteisiin, joita on viisi (0, I, II, III, IV). Levinneisyysaste 0 tarkoittaa pientä paikallista syöpää, joka ei leviä. Levinneisyysasteen IV syöpä on laajalle levinnyt tai lähettänyt etäpesäkkeitä.

Jos kasvain on vain rinnan ja kainalon alueella, puhutaan paikallisesta rintasyövästä.
Jos syöpä on levinnyt muualle elimistöön ja lähettänyt etäpesäkkeitä, kyseessä on levinnyt rintasyöpä.

Tutkimustulosten vaikutus rintasyövän hoidon suunnitteluun

Rintasyövän diagnoosi ei koostu yhdestä testistä, vaan monesta eri palasesta, jotka yhdessä muodostavat tarkan kokonaiskuvan.

• PAD-lausunto on kuin syövän ”henkilökortti”, se kertoo, missä syöpä sijaitsee, millainen se on ja mihin hoitoihin se todennäköisesti reagoi. Jokainen lausunnon tieto vaikuttaa hoitopäätöksiin eri tavoin.
• Biologinen alaluokittelu vastaa kysymykseen ”Mikä saa kasvaimen kasvamaan?” Tämä tieto ohjaa lääkehoidon ja mahdollisten kohdennettujen hoitojen valintaa.
• Histologinen alatyyppi vastaa kysymykseen ”Miltä kasvain näyttää mikroskoopissa?” Se kertoo, mistä osasta rintaa kasvain on lähtöisin ja antaa lisätietoa sen käyttäytymisestä ja ennusteesta.

Nämä tiedot käydään läpi moniammatillisessa tiimissä ennen hoidon aloittamista, jotta jokainen potilas saa juuri omaan tilanteeseensa parhaiten sopivan hoitosuunnitelman.
Kun ymmärrät, mitä tutkimuksissa tutkitaan ja miksi, epävarmuus usein vähenee ja on helpompi luottaa siihen, että hoito perustuu juuri sinun yksilölliseen tilanteeseesi.

Mitä sinun on hyvä muistaa rintasyövän tutkimuksista

Rintasyövän tutkimukset ja diagnoosi perustuvat huolelliseen ja järjestelmälliseen prosessiin. Siinä yhdistetään kolme vaihetta: kliininen tutkimus, kuvantaminen ja kudosnäyte = kolmoisdiagnostiikka. Tämä varmistaa, että diagnoosi on mahdollisimman tarkka ja luotettava.

Diagnoosi ei kerro vain, onko kyseessä rintasyöpä, vaan myös kasvaimen tyypin, biologiset ominaisuudet ja kasvunopeuden. Nämä yhdessä ohjaavat hoitovalintaa ja ennusteen arviointia.

Suomessa tutkimukset tehdään kansainvälisesti korkealla tasolla, ja hoitopolku etenee suunnitelmallisesti moniammatillisen tiimin ohjauksessa. Jokainen vaihe on suunniteltu niin, että diagnoosi on mahdollisimman tarkka ja hoito alkaa oikeaan aikaan.

Kun ymmärtää, mitä tutkimuksissa tapahtuu ja miksi niitä tehdään, pelko usein vähenee ja tilanne on helpompi kohdata.