Voit suojella kynsiä hyvällä hygienialla, säännöllisellä rasvauksella ja suojakäsineillä.
Sytostaattihoidot voivat aiheuttaa kynsien haurastumista, värimuutoksia ja joskus jopa irtoamista. Kynsiä voi kuitenkin suojella hyvällä hygienialla, säännöllisellä rasvauksella ja käyttämällä suojahanskoja kotitöissä. Tästä artikkelista löydät käytännön keinoja, joiden avulla voit ehkäistä ja lievittää kynsiongelmia hoitojen aikana.
Sytostaattihoitojen vaikutukset kynsiin
Solunsalpaajat vaikuttavat myös terveisiin kudoksiin ja häiritsevät kynsien kasvua, koska ne estävät kynsien tyvessä tapahtuvaa solunjakautumista. Tämän seurauksena kynnet voivat haurastua, pehmentyä, värjäytyä tai irrota osittain tai kokonaan. Jotkut täsmälääkkeet lisäävät lisäksi kynsivallin ja kynnenvieruskudoksen tulehdusriskiä.
Kynsivauriot ilmenevät usein viiveellä, viikkojen kuluttua hoitojen aloittamisesta. Paraneminen käynnistyy hoitojen päätyttyä, mutta on hidasta: kynsi kasvaa vain 1–3 mm kuukaudessa. Sormenkynnet kasvavat varpaankynsiä nopeammin, mutta muutoksia voi näkyä jopa kahden vuoden ajan hoitojen jälkeen.
Näin suojaat kynsiä sytostaattihoitojen aikana
Voit vähentää kynsi- ja ihovaurioita suojaamalla sormia ja varpaita, huolehtimalla hyvästä käsi- ja jalkahygieniasta sekä pitämällä kynnet lyhyinä. Rasvaa käsiä ja jalkoja säännöllisesti ja levittä rasvaa huolellisesti myös kynnenvierustoille. Suojaa kynsiä hankaukselta ja muulta rasitukselta käyttämällä esimerkiksi suojahanskoja.
Voivatko jäähanskat ja -tossut suojata kynsiä sytostaattihoidoissa?
Joissakin hoitoyksiköissä on käytetty sytostaattihoitojen aikana käsiin ja jalkoihin puettavia jäähanskoja ja -tossuja. Kylmä supistaa verisuonia ja vähentää lääkkeen määrää, joka kulkeutuu hermopäätteisiin ja kynsien tyveen. Menetelmän ensisijainen tarkoitus on ehkäistä kemoterapian aiheuttamaa neuropatiaa (CIPN), mutta joissakin tutkimuksissa ja potilaskokemuksissa on havaittu myös kynsihyötyjä, erityisesti taxaanihoitojen yhteydessä.
Jäähanskat ja sukat jäädytetään −20 – −30 °C lämpötilaan. Ne puetaan potilaan käsiin ja jalkoihin 15–30 minuuttia ennen hoitoa ja vielä 15–30 minuutiksi sen jälkeen. Joissakin hoitoyksiköissä kylmähoitoa jatketaan koko infuusion ajan, ja hanskat tai tossut vaihdetaan noin 15 minuutin välein, jotta lämpötila pysyy riittävän alhaisena.
Useimmilla potilailla jäähdytys on hyvin siedettävää. Tavallisimmat tuntemukset ovat tilapäinen kipu, kirvely tai pistely. Vakavat haitat ovat olleet erittäin harvinaisia, mutta yksittäisiä paleltumia on raportoitu.
Tutkimustulokset ovat lupaavia: osalla potilaista kynsimuutokset vähenivät ja hermo-oireet lievenivät. Toisaalta hyöty ei ole kaikilla merkittävä, ja kylmähoito voi tuntua epämiellyttävältä, koska sytostaatti-infuusio voi kestää useita tunteja.
Suomessa menetelmää ei käytetä rutiinisti juuri tästä syystä, haittapuolena on pitkäaikainen paleleminen, eikä hyöty ole aina selkeä. Jos asia kiinnostaa, voit kysyä asiasta omasta hoitavasta yksiköstä.
On hyvä muistaa, että tavalliset keinot, kuten hyvä hygienia, säännöllinen rasvaus ja kynsien suojaaminen arjessa, ovat edelleen ensisijaisia ja tutkitusti hyödyllisiä tapoja hoitaa kynsiä sytostaattihoitojen aikana.
Kynsilakan ja geelilakan vaikutus kynsien suojaamiseen
Kynsien lakkauksen ja etenkin geelilakkauksen on joidenkin kokemusten mukaan todettu vähentävän kynsivaurioita, mutta tutkimusnäyttö asiasta on vähäistä.
Uutta tietoa: Euroopan unioni kielsi vuonna 2025 erään yleisesti käytetyn geelilakkojen ainesosan (TPO), koska sen epäillään olevan terveydelle haitallinen. Suomessa Tukes on linjannut, että ammattilaiset voivat käyttää varastoissaan jo olevat tuotteet loppuun, vaikka EU:n mukaan käyttö olisi kielletty heti. Turvallisinta on valita TPO-vapaa geelilakka ja suojata kädet UV-lampun käytön aikana.
Mitä teen, jos kynsi alkaa irrota?
Joskus suojaavat keinot eivät riitä, ja kynnen kärki alkaa irrota alustastaan ja joskus myös kynsivallin reunasta. Pienialainen irtoaminen ei yleensä ole kivuliasta, mutta laaja irtoaminen voi aiheuttaa kipua. Irronnut kynnenosa voi muuttua kellertäväksi tai muuta kynttä tummemmaksi. Uusi kynsi kasvaa hiljalleen vanhan, irtoavan kynnen alle.
Näin suojaat ja tuet irtoavaa kynttä
Osittain irronnutta kynttä kannattaa tukea kiinnittämällä se ihoteipillä tiiviisti kiinni sormeen. Vältä mekaanista rasitusta ja kynsien turhaa kastumista. Suojaa kädet vedeltä esimerkiksi tiskatessa kumihanskoilla.
Leikkaa kynnet niin lyhyiksi kuin mahdollista, jotta ne eivät takerru kiinni ja repeä. Kasvun myötä kynsi irtoaa lopulta itsestään tai sen irronneen osan voi leikata varovasti pois.
Miten tunnistan kynnen infektion?
Kynnen alle voi pesiytyä infektio. Jos kynnenalunen märkii tai punoittaa, tarvitset yleensä antibioottikuurin. Ota tällöin yhteyttä lääkäriin.
Milloin pitää hakeutua lääkäriin?
Jos kynsimuutokset aiheuttavat kipua, haittaavat arkea tai jos epäilet tulehdusta, ole yhteydessä lääkäriin tai hoitajaan.
Infobox – Mitä voin tehdä heti?
- Pidä kynnet lyhyinä, jotta ne eivät repeä helposti.
- Rasvaa käsiä, jalkoja ja kynnenvierustoja päivittäin.
- Käytä suojahanskoja tiskatessa, siivotessa ja pihatöissä.
- Tue osittain irronnutta kynttä ihoteipillä.
- Vältä kynsien turhaa kastumista ja mekaanista rasitusta.
- Jos kynsivalli punoittaa tai märkii, ota heti yhteyttä lääkäriin.
Muistilista kynsien hoitoon syöpähoitojen aikana
Jäähanskoista ja -tossuista voi olla apua erityisesti taxaanihoitojen yhteydessä, mutta tutkimustulokset eivät ole yksiselitteisiä eivätkä kaikki hyödy hoidosta. Menetelmä voi lisäksi tuntua epämiellyttävältä, minkä vuoksi sitä ei käytetä Suomessa rutiininomaisesti. Asiasta kannattaa keskustella oman hoitoyksikön kanssa, jos se kiinnostaa.
Varmimmat ja tutkitusti hyödylliset keinot kynsien suojaamiseksi ovat kuitenkin arjen perusasiat: pidä huolta käsien ja jalkojen hyvästä hygieniasta, rasvaa ihoa ja kynnenvierustoja säännöllisesti ja suojaa kynsiä mekaaniselta rasitukselta. Näillä keinoilla voit tukea kynsien kuntoa hoitojen aikana ja niiden jälkeen.
