Noin 75 % rintasyövistä on hormonireseptoripositiivisia (HR+). Tämä tarkoittaa, että syöpäsolujen pinnalla on hormonireseptoreja, vastaanottimia, joihin naishormonit, estrogeeni ja/tai progesteroni, voivat kiinnittyä ja edistää solujen kasvua.
Reseptorit voivat olla:
- ER+ ja PR+: estrogeeni- ja progesteronireseptorit positiiviset
- ER+ ja PR-: estrogeenireseptorit positiiviset, progesteronireseptorit negatiiviset, melko yleinen ja käyttäytyy yleensä kuten ER+ ja PR+.
- PR+ ja ER-: progesteronireseptorit positiiviset, estrogeenireseptorit negatiiviset (erittäin harvinainen)
Kun hormonit, estrogeeni tai progesteroni, sitoutuvat reseptoreihin, ne käynnistävät viestiketjun, joka ohjaa solun normaalia toimintaa, kuten kasvua, erilaistumista ja uusien solujen muodostumista.
Tämä mekanismi toimii sekä ennen että jälkeen vaihdevuosien: ennen vaihdevuosia estrogeenia tuotetaan runsaasti munasarjoissa, ja vaihdevuosien jälkeen sitä syntyy pienempiä määriä esimerkiksi rasvakudoksessa.
Syöpäsoluissa järjestelmä on häiriintynyt, ja viestit saavat solun jakautumaan hallitsemattomasti. Toisin sanoen järjestelmä, joka normaalisti pitää kudoksen terveenä ja tasapainossa, muuttuukin syövän kasvua tukevaksi.
Koska HR+-rintasyöpä on yleisin alatyyppi, reseptoristatuksen selvittäminen on olennainen osa diagnoosia ja vaikuttaa suoraan hoitosuunnitelmaan. Useimmat potilaat hyötyvät hormonaalisesta liitännäishoidosta, ja ennuste on yleensä hyvä, koska tauti reagoi usein hyvin kohdennettuun hoitoon.

Hormonipositiivisen rintasyövän diagnosointi
Hormonipositiivinen rintasyöpä todetaan tutkimalla kasvaimesta otettu kudosnäyte patologian laboratoriossa. Immunohistokemiallisessa analyysissä selvitetään, onko syöpäsoluissa estrogeeni- (ER) ja/tai progesteronireseptoreja (PR). Tulokset raportoidaan prosentteina ja usein myös Allred-pisteinä (Allred-pisteytys ei ole käytössä kaikissa laboratorioissa), jotka huomioivat sekä värjäytyneiden solujen osuuden että värjäytymisvoimakkuuden.
Kasvain luokitellaan hormonireseptoripositiiviseksi, jos estrogeenireseptoripositiivisia soluja on yli 1 %. Jos reseptoriprosentti on matala (1 – 10 %, ns. “low ER expression”), syöpä käyttää hormoneja kasvuunsa vain osittain. Tällöin hormonaalinen liitännäishoito voi silti auttaa, mutta sen teho voi olla pienempi kuin selvästi hormonipositiivisissa kasvaimissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hoito voi tehota, mutta tulokset vaihtelevat, ja lääkärin kanssa keskustellaan hyödystä tapauskohtaisesti. Hoitopäätös tehdään kokonaisriskin ja muiden tutkimustulosten perusteella.
Reseptoristatuksen lisäksi arvioidaan muita kasvaimen biologisia markkereita, kuten HER2 ja Ki-67, jotka vaikuttavat hoitovalintoihin ja ennusteeseen.
HR+ rintasyövän hoitomenetelmät
HR+-rintasyövän hoitoon kuuluu useimmiten leikkaus ja sädehoito. Jos uusiutumisriski on suuri, voidaan käyttää myös solunsalpaajia. Hormonaalinen liitännäishoito vähentää estrogeenin vaikutusta syöpäsoluissa, mikä pienentää uusiutumis- ja leviämisriskiä.
Hoito annetaan tavallisesti liitännäishoitona leikkauksen jälkeen ja se kestää yleensä 5 vuotta; korkean uusiutumisriskin tilanteissa hoitoa voidaan jatkaa 7–10 vuoteen. Hoitovalinta perustuu syövän biologiseen alatyyppiin ja potilaan yksilölliseen tilanteeseen.
Lääkkeet HR+ rintasyövän hoidossa
Tamoksifeeni (SERM)
- Mekanismi: Sitoutuu estrogeenireseptoriin ja estää estrogeenin kiinnittymisen.
- Käyttö: Sopii ennen ja jälkeen vaihdevuosien, yleisin premenopausaalisilla.
- Teho: pienentää uusiutumisriskiä merkittävästi ja vähentää rintasyöpäkuolleisuutta.
- Haitat: Vaihdevuosioireet, pieni kohdun limakalvon syöpäriski, veritulppariski.
Aromataasinestäjät (anastrotsoli, letrotsoli, eksemestaani)
- Mekanismi: Estävät estrogeenin tuotantoa aromataasi-entsyymin kautta.
- Käyttö: Postmenopausaalisille, premenopausaalisille yhdessä munasarjasuppression kanssa.
- Teho: pienentää uusiutumisriskiä merkittävästi ja vähentää rintasyöpäkuolleisuutta.
- Haitat: Vaihdevuosioireet, nivelkivut, luukato, lievä sydän- ja verisuonisairauksien riskin kasvu.
Muita hoitoja hormonaalisen liitännäishoidon tukena
Munasarjasuppressio
- Lääkkeellisesti (GnRH-analogit) yleisin liitännäishoidossa; vaihtoehtona kirurgia tai sädehoito.
- Mahdollistaa aromataasinestäjien käytön premenopausaalisilla.
- Suositellaan erityisesti korkean uusiutumisriskin potilaille, usein yhdessä tamoksifeenin tai aromataasinestäjän kanssa.
CDK4/6-estäjät (abemasiklibi)
- CDK4/6-estäjät ovat uusia, tehokkaita lääkkeitä, jotka hidastavat syöpäsolujen jakautumista ja niitä suositellaan vain suuren uusiutumisriskin potilaille, esimerkiksi jos syöpä on levinnyt useisiin imusolmukkeisiin tai kasvain on suuri. Hyödyn ja haittojen suhde arvioidaan yksilöllisesti. Lääkitys aloitetaan vain, jos odotettu hyöty on selvästi suurempi kuin haittavaikutusten riski.
- Suomessa niiden käyttö on vielä melko uutta ja perustuu pääosin tuoreisiin monikansallisiin tutkimuksiin. Pitkäaikaiskokemus on rajallista ja kertyy vähitellen.
- Mahdollisia haittoja ovat ripuli, väsymys sekä valkosolujen ja hemoglobiinin lasku. Hoidon alkuvaiheessa tarvitaan tiivistä seurantaa ja annoksen säätöä.
Luustolääkkeet (esim. tsoledronihappo)
- Luustolääkkeet ehkäisevät liitännäislääkkeiden aiheuttamaa luukatoa ja voivat vähentää uusiutumisriskiä erityisesti postmenopausaalisilla naisilla.
- Niitä käytetään vain silloin, kun on merkittävä luukadon riski tai hoitosuositusten mukainen korkea uusiutumisriski.
Geenipaneelitestit (esim. Oncotype DX)
- Analysoivat kasvaimen geenejä ja auttavat arvioimaan uusiutumisriskiä ja solunsalpaajahoidon tarvetta.
- Matala pistemäärä → hormonaalinen liitännäishoito riittää.
- Korkea pistemäärä → suositellaan myös solunsalpaajia.

Luuston suoja ja uusiutumisriskin vähentäminen
Luustolääkkeet ehkäisevät hormonaalisten liitännäislääkkeiden aiheuttamaa luukatoa ja voivat vähentää rintasyövän uusiutumisriskiä, erityisesti postmenopausaalisilla naisilla.
Yleisimmät valmisteet ovat bisfosfonaatit (esim. tsoledronihappo, joka annetaan suonensisäisesti yleensä kahdesti vuodessa kolmen vuoden ajan) ja denosumabi (ihonalainen pistoshoito, jota käytetään erityisesti osteoporoosin hoidossa).
Hoitokäytännön mukaan lääkkeitä suositellaan kaikille, joilla todetaan luukato hoitojen aikana, sekä postmenopausaalisille, suuren uusiutumisriskin potilaille, myös ilman todettua osteoporoosia.
Ennen hoitoa ja sen aikana tarkistetaan luuntiheys sekä munuaisten toiminta, ja huolehditaan kalsium- ja D-vitamiinilisistä. Hammaslääkärin tarkastus on tärkeä, sillä harvinaisena haittana voi esiintyä leukaluun kuolio. Terveelliset elintavat ja liikunta tukevat lisäksi luuston terveyttä.
Hormonaalisten liitännäislääkkeiden sivuvaikutukset ja niiden hallinta
Tamoksifeeni ja aromataasinestäjät, ovat tehokkaita rintasyövän liitännäishoitoja, mutta ne voivat aiheuttaa sivuvaikutuksia, jotka usein muistuttavat vaihdevuosioireita.
Oireet johtuvat estrogeenin puutteesta tai sen vaikutuksen estämisestä. Kaikki potilaat eivät kuitenkaan saa samoja oireita, ja niiden voimakkuus vaihtelee.
Tamoksifeeni
- Yleiset: kuumat aallot, hikoilu, limakalvojen kuivuminen, mielialan vaihtelut, unettomuus → helpotusta tuovat ei-hormonaaliset kosteuttavat valmisteet, liukuvoiteet. Paikallisestrogeenin käyttöä ei suositella, mutta sitä voidaan joskus määrätä tarvittaessa. Tästä päättää aina lääkäri, tilannekohtaisesti.
- Harvinaisemmat:
kohdun limakalvon muutokset → säännöllinen gynekologinen seuranta.
Näköhäiriöt → silmätutkimus tarvittaessa.
Veritulppariski → hakeudu heti hoitoon, jos ilmenee jalan turvotusta, äkillistä hengenahdistusta tai rintakipua.
Aromataasinestäjät
- Yleiset: kuumat aallot, päänsärky, väsymys, limakalvojen kuivuminen, hiusten oheneminen.
Nivelkivut ja jäykkyys → säännöllinen liikunta, tarvittaessa särkylääkkeet.
Oireet lievittyvät yleensä muutamassa kuukaudessa.
- Harvinaisemmat:
Luukato ja osteoporoosi → luuntiheysmittaus ennen hoitoa ja 1–2 vuoden välein, kalsium- ja D-vitamiinilisät, tarvittaessa luustolääkitys.
Pitkällä aikavälillä pieni sydän- ja verisuonitautien riskin kasvu.

Sivuvaikutusten hallinta
- Kerro lääkärille oireista; hoitoa voidaan säätää, lääkettä vaihtaa tai pitää taukoja.
- Lääkkeen vaihto saman ryhmän sisällä voi auttaa.
- Oirepäiväkirja helpottaa seurantaa ja hoitopäätöksiä.
- Liikunta, ravinto ja paikalliset hoidot helpottavat monia oireita.
Sivuvaikutusten hallinta on tärkeää, jotta hoito voidaan toteuttaa suunnitellusti ja pitkäkestoisesti.
Hormonipositiivisen rintasyövän ennuste
Hormonipositiivisen rintasyövän ennuste on nykyaikaisilla hoitomenetelmillä yleensä hyvä. Hoidon kesto on tavallisesti 5 vuotta, mutta korkean riskin potilailla sitä voidaan jatkaa jopa 7–10 vuoteen.
Postmenopausaalisilla potilailla aromataasinestäjät voivat vähentää uusiutumisriskiä hieman tamoksifeeniä tehokkaammin, mutta hoitovalinta tehdään aina yksilöllisesti.
Vaikka uusiutumisriski ei poistu kokonaan, suurin osa HR+-rintasyövistä ei uusiudu hoitojen jälkeen. Pitkäaikainen selviytyminen on yleistä, kun hoito ja seuranta toteutuvat suunnitellusti.
Ennustetta voidaan edelleen parantaa yksilöllisillä hoitovalinnoilla. Riskin arvioinnissa voidaan käyttää geenipaneelitestejä (esim. Oncotype DX). Korkean riskin potilailla hoitoon voidaan lisätä abemasiklibi tai luuston terveyttä tukevia lääkkeitä, kuten tsoledronihappo.

Elämäntapojen merkitys hoidon aikana
Elämäntavat eivät suoraan muuta hormonaalisten liitännäislääkkeiden vaikutusta syöpäsoluihin, mutta ne voivat helpottaa sivuvaikutusten hallintaa ja tukea hoitoon sitoutumista. Kun lääkitys jatkuu suunnitellusti, ennuste pysyy mahdollisimman hyvänä.
Luuston terveys
Aromataasinestäjät voivat heikentää luun tiheyttä. Riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti, painoa kantava liikunta ja terveelliset elintavat ehkäisevät osteoporoosia. (Tamoksifeeni voi postmenopausaalisilla jopa parantaa luun tiheyttä.)
Nivelkivut ja jäykkyys
Säännöllinen liikunta lievittää aromataasinestäjien aiheuttamia niveloireita ja helpottaa arjen toimintaa.
Yleinen jaksaminen
Monipuolinen ruokavalio ja liikunta tukevat mielialaa ja vähentävät väsymystä, mikä helpottaa hoitoon sitoutumista.
Yhteenveto HR+ rintasyövän hoidosta
HR+-rintasyövän hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Hormonaalinen liitännäishoito on pitkäkestoista, mutta sen hyödyt ennusteen kannalta ovat merkittävät. Hoidon onnistumisessa keskeistä on haittavaikutusten hallinta ja sitoutuminen hoitosuunnitelmaan.













