Rintasyövän riskitekijät, elintavat ja mitä voit itse tehdä riskin pienentämiseksi

Tutkimukset osoittavat, että liikunta, ravitsemus, painonhallinta, alkoholinkäyttö, uni ja stressinhallinta voivat joko lisätä tai vähentää rintasyöpäriskiä. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten elintavat vaikuttavat ja kuinka pienilläkin muutoksilla arjessa voi tukea omaa terveyttään.

Miksi rintasyöpään sairastutaan?

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa ja länsimaissa. Joka kahdeksas nainen sairastuu siihen elämänsä aikana. Riskiin vaikuttavat monet tekijät, osa liittyy perimään, osa elämäntapoihin ja osa täysin hallitsemattomiin seikkoihin, kuten ikään ja kudostyyppiin. Tässä artikkelissa käydään selkeästi ja tutkittuun tietoon perustuen läpi, mitkä tekijät voivat lisätä tai pienentää rintasyöpäriskiä.

Rintasyövän synty on monen tekijän summa

Rintasyövän syntyyn vaikuttavat useat tekijät yhdessä. Yksittäinen altiste ei yleensä riitä, mutta riskit voivat kasautua. On myös tärkeä muistaa, että  moni nainen sairastuu ilman tunnistettavia riskitekijöitä ja toisaalta moni, joka altistuu useille riskeille, ei sairastu koskaan.

Kun ymmärrämme, mihin voimme vaikuttaa, voimme tehdä viisaita valintoja ja samalla muistuttaa itseämme, että sairastuminen ei ole koskaan sairastuneen oma syy.

Rintasyövän tunnetut riskitekijät yhdellä silmäyksellä

Kaikkiin rintasyövän riskitekijöihin ei voi itse vaikuttaa, mutta elämäntavat vaikuttavat merkittävästi kokonaisriskiin. Esimerkiksi säännöllinen liikunta, monipuolinen ravitsemus, ylipainon välttäminen ja alkoholin käytön vähentäminen ovat tutkitusti tehokkaita keinoja pienentää sairastumisriskiä.

Myös hormonaalisten lääkkeiden käyttöön liittyy jonkin verran riskejä, joiden arvioiminen kannattaa tehdä yhdessä lääkärin kanssa.

Tunnettuja riskitekijöitä

• Elintavat: Alkoholi, ylipaino, liikunnan puute ja ravitsemus.
• Vuorotyö: Häiritsee melatoniinituotantoa ja hormonitoimintaa.
• Stressi ja psyykkinen kuormitus: Voi vaikuttaa epäsuorasti.
• Hormonitoiminta: Varhainen kuukautisten alkaminen, myöhäinen vaihdevuosien alkaminen, myöhäinen ensisynnytys ja hormonikorvaushoito voivat lisätä riskiä.
• Ehkäisyvalmisteet: Pitkäaikaiskäyttöön liittyy lievästi kohonnut riski.
• Rintojen tiivis kudos: Vaikeuttaa kasvaimen havaitsemista ja lisää riskiä.
• Ikä ja sukupuoli: Riski kasvaa iän myötä ja valtaosa sairastuneista on naisia.
• Perinnölliset tekijät: BRCA1/BRCA2 -geenivirheet ja rintasyöpä suvussa.
• Säteilyalttius
• Ympäristötekijät: Tietyt kemikaalit ja pienhiukkaset.
• Sosioekonominen asema: Vaikuttaa tiedonsaantiin ja hoitoon pääsyyn.
• Aiempi rintasyöpä: Lisää uusiutumisriskiä.
• Monitekijäisyys: Usein syytä ei voida osoittaa.

Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa, jossa käsitellään tunnetuimpia rintasyövän riskitekijöitä. Tässä artikkelissa keskitytään elintapoihin ja siihen, voiko omilla valinnoilla vaikuttaa rintasyöpäriskiin.

Miten ruokavalio vaikuttaa rintasyöpäriskiin?

Ruokavalion laatu vaikuttaa rintasyöpäriskiin sekä suoraan että epäsuorasti. Riskiä lisäävät erityisesti runsas eläinrasvojen ja prosessoitujen lihatuotteiden käyttö, energiapitoiset ja sokeririkkaat ruoat sekä voimakkaasti prosessoidut elintarvikkeet, jotka voivat sisältää hormonitoimintaan vaikuttavia yhdisteitä. Tällainen ruokavalio altistaa ylipainolle, joka itsessään lisää rintasyöpäriskiä erityisesti vaihdevuosien jälkeen.

Ruokavalio vaikuttaa rintasyöpäriskiin monin tavoin

Jos syö usein paljon energiaa sisältäviä ruokia, elimistöön kertyy helposti ylimääräistä rasvakudosta. Rasvakudos ei ole pelkkää varastoitunutta energiaa, vaan se toimii myös hormonien tuotantopaikkana. Yksi näistä hormoneista on estrogeeni, jota rasvakudos tuottaa pienissä määrin koko elämän ajan. Ennen vaihdevuosia estrogeenin pääasiallinen lähde on munasarjat, mutta vaihdevuosien jälkeen niiden toiminta hiipuu. Tällöin rasvakudoksen merkitys estrogeenin lähteenä kasvaa merkittävästi.

Vaihdevuosien jälkeen rasvakudoksen merkitys estrogeenin lähteenä kasvaa. Jos ylipainoa on, estrogeenia muodostuu enemmän kuin normaalipainoisilla. Tämä voi lisätä erityisesti hormonipositiivisten rintasyöpien riskiä, koska estrogeeni vaikuttaa rintakudoksen solujen toimintaan. Pitkällä aikavälillä tämä voi lisätä solumuutosten todennäköisyyttä.

Kasvispainotteinen ruokavalio ja suojaavat tekijät

Runsas eläinrasvojen ja prosessoitujen ruokien käyttö voi edistää pitkäaikaista, matala-asteista tulehdustilaa elimistössä. Jotkut eläinperäiset tuotteet saattavat sisältää pieniä määriä yhdisteitä, jotka mahdollisesti vaikuttavat hormonitoimintaan.

Sen sijaan kasviperäiset ruoat, kuten vihannekset, hedelmät ja täysjyväviljat, sisältävät suojaavia yhdisteitä, kuten antioksidantteja ja kasviravinteita. Nämä voivat vähentää soluvaurioita ja tukea elimistön normaalia toimintaa.

Suolistomikrobisto ja rintasyöpäriski

Myös suolistomikrobistolla on merkitystä rintasyöpäriskin kannalta. Ruokavalio muokkaa suoliston bakteerikantaa, joka vaikuttaa muun muassa estrogeenin aineenvaihduntaan ja elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan. Nämä vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja liittyvät kokonaisiin ruokailutottumuksiin, eivät yksittäisiin ruoka-aineisiin tai lyhytaikaisiin dieetteihin.

Tutkimusten mukaan noin kolmannes rintasyöpätapauksista liittyy elämäntapoihin, kuten ruokavalioon, liikunnan määrään, alkoholin käyttöön ja ylipainoon. Kasvisvoittoinen ja hyvin koostettu ruokavalio, kuten Välimeren ruokavalio, on yhdistetty 15–20 prosenttia pienempään sairastumisriskiin. Positiivista on, että ruokavalio on tekijä, johon voi itse vaikuttaa. Terveelliset valinnat tukevat samalla painonhallintaa, hormonaalista tasapainoa ja elimistön matala-asteisen tulehdustilan hallintaa.

Miksi ylipaino lisää rintasyöpäriskiä vaihdevuosien jälkeen?

Ylipaino on yksi niistä rintasyövän riskitekijöistä, joihin voi itse vaikuttaa, ja sen merkitys korostuu vaihdevuosien jälkeen. Tällöin kehon oma estrogeenintuotanto muuttuu, ja rasvakudoksesta tulee tärkeä estrogeenin lähde. Mitä enemmän rasvakudosta on, sitä enemmän estrogeenia elimistössä muodostuu. Tämä voi lisätä riskiä erityisesti niissä rintasyövissä, jotka ovat herkkiä estrogeenin vaikutuksille.

Matala-asteinen tulehdus, insuliini ja kasvutekijät

Ylipaino vaikuttaa myös muihin biologisiin mekanismeihin. Se lisää elimistössä insuliinia ja IGF-1-hormonia (insuliinin kaltainen kasvutekijä), jotka edistävät solujen kasvua ja voivat samalla häiritä normaalia solujen uusiutumista ja suojamekanismeja. Lisäksi keho voi joutua jatkuvaan lievään tulehdustilaan, jota kutsutaan matala-asteiseksi tulehdukseksi. Tällainen tila voi luoda elimistöön ympäristön, joka helpottaa syöpäsolujen syntyä ja leviämistä.

Rasvakudos tuottaa myös viestiaineita, joita kutsutaan rasvahormoneiksi (adipokiineiksi). Esimerkiksi leptiini voi edistää solujen jakaantumista, kun taas adiponektiini on suojaava hormoni, jonka määrä pienenee lihavuuden myötä. Näiden aineiden epätasapaino voi osaltaan vaikuttaa syöpäriskiin.

Tutkimusten mukaan naisilla, joiden painoindeksi (BMI) ylittää 31, rintasyöpäriski voi olla jopa 2,5-kertainen verrattuna normaalipainoisiin. Erityisesti vaihdevuosien jälkeen ylipaino ja lihavuus korostuvat rintasyövän kannalta merkittävinä riskitekijöinä. Arviolta noin kolmannes rintasyöpätapauksista liittyy elämäntapoihin, ja ylipaino on niistä tärkein yksittäinen tekijä.

Voiko painonhallinta pienentää riskiä?

Painonhallintaan voi useimmiten vaikuttaa elämäntavoilla, vaikka se ei ole koskaan yksinkertaista. Jo pienikin painonlasku voi vähentää elimistön estrogeenituotantoa ja tulehdustilaa. Terveellinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti kasviksia ja vain vähän sokeria ja kovia rasvoja, sekä säännöllinen liikunta ovat tärkeimpiä keinoja vähentää rintasyöpäriskiä.

Yksilölliset tekijät, kuten perinnöllisyys tai aineenvaihdunnan sairaudet, voivat kuitenkin vaikeuttaa painonhallintaa, joten siihen tulisi suhtautua ymmärtävästi ja ilman syyllistämistä. Tarvittaessa on hyvä hakea tukea esimerkiksi lääkäriltä tai ravitsemusterapeutilta.

Kuinka paljon alkoholi lisää rintasyöpäriskiä?

Alkoholin käyttö lisää rintasyöpäriskiä kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti riski korostuu vaihdevuosi-iän jälkeen ja tilanteissa, joissa alkoholia käytetään säännöllisesti, vaikka vain pieninä määrinä. Riski kasvaa annosriippuvaisesti: mitä enemmän alkoholia käytetään, sitä suurempi on sairastumisriski. Yhdessä muiden riskitekijöiden, kuten ylipainon tai tupakoinnin, kanssa vaikutus voi moninkertaistua.

Alkoholi ja estrogeenitasot

Alkoholin käyttö voi nostaa elimistön estrogeenitasoja, erityisesti vaihdevuosi-iän jälkeen. Tällä on merkitystä rintasyöpäriskiin, sillä osa rintasyövistä on herkkiä estrogeenin vaikutuksille. Siksi alkoholin ja hormonitasapainon yhteys on yksi keskeinen selitys sille, miksi alkoholin käyttö lisää rintasyöpäriskiä.

Asetaldehydi ja soluvauriot

Alkoholi muuttuu elimistössä asetaldehydiksi, joka on myrkyllinen yhdiste ja tunnettu karsinogeeni eli syöpää aiheuttava aine. Asetaldehydi voi vaurioittaa solujen DNA:ta ja heikentää kehon korjausmekanismeja. Lisäksi alkoholi voi nostaa insuliinitasoja ja lisätä elimistön tulehdusalttiutta, mikä edelleen luo elimistöön olosuhteita, jotka helpottavat syövän syntyä ja kasvua.

Vaikka alkoholin ja rintasyövän välinen yhteys ei ole yhtä tunnettu kuin tupakoinnin ja keuhkosyövän, tutkimusnäyttö on vahvaa. Arvioiden mukaan osa rintasyöpätapauksista liittyy alkoholin käyttöön, ja riskin pienentäminen on mahdollista vähentämällä alkoholin käyttöä pitkällä aikavälillä.

Voiko alkoholin käytön vähentäminen pienentää riskiä?

Hyvä uutinen on, että alkoholin käytön vähentäminen tai lopettaminen voi alentaa elimistön estrogeenitasoja ja lopettaa altistuksen haitalliselle asetaldehydille. Jo pienikin muutos voi vaikuttaa positiivisesti rintasyöpäriskiin, ja samalla tukea maksan, sydämen, aivojen terveyttä sekä helpottaa painonhallintaa.

Riskin pienentämiseksi suositellaan, että alkoholia käytetään mahdollisimman vähän tai ei lainkaan. Täysin turvallista rajaa ei rintasyövän ehkäisyn näkökulmasta ole. Jos sinulla on muita riskitekijöitä, kuten ylipainoa, hormonikorvaushoito tai perinnöllinen alttius, kannattaa alkoholinkäytöstä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Tupakointi ja rintasyöpäriski

Vaikka tupakoinnin ja rintasyövän yhteys ei ole yhtä vahva kuin esimerkiksi keuhkosyövässä, sillä on silti merkitystä. Tupakointi ei ole tärkeimpiä riskitekijöitä, mutta se lisää riskiä erityisesti tietyissä elämäntilanteissa. Yhteys on havaittu muun muassa nuorilla naisilla, jotka tupakoivat ennen ensimmäistä raskautta, sekä henkilöillä, jotka yhdistävät tupakoinnin ja alkoholin käytön.

Tupakansavussa on kymmeniä syöpää aiheuttavia yhdisteitä, jotka voivat vaurioittaa solujen DNA:ta, aiheuttaa mutaatioita ja heikentää solujen korjausmekanismeja.

Tupakan vaikutus rintarauhaskudokseen

Tutkimusten mukaan:

• yli 10 vuoden tupakointi ennen esikoisen syntymää voi lisätä rintasyöpäriskiä jopa 20–30 %
• alkoholin ja tupakan yhteisvaikutus moninkertaistaa riskin, sillä molemmat vaikuttavat samankaltaisiin solutason prosesseihin

Tupakoinnin lopettaminen ei täysin palauta rintasyöpäriskiä entiselleen, jos altistuminen on tapahtunut herkkyyskaudella, mutta sillä on silti tärkeä rooli muun terveyden tukemisessa. Lopettaminen vähentää useiden muiden syöpien, sydän- ja verisuonisairauksien sekä hengityselinsairauksien riskiä.

Tupakointi on muokattavissa oleva riskitekijä. Sen vaikutus rintasyöpäriskiin on kohtalainen, mutta yhdistettynä muihin tekijöihin, kuten alkoholiin, se voi muodostaa merkittävän riskikokonaisuuden. Tutkimusten mukaan tupakointi ennen ensimmäistä raskautta on rintarauhaskudoksen kannalta erityisen haitallista, minkä vuoksi tupakoimattomuus on suositeltavaa kaikissa elämänvaiheissa.

Miksi liikunta suojaa rintasyövältä?

Liikunnan puute voi lisätä rintasyöpäriskiä monin tavoin. Vähäinen fyysisen aktiivisuus altistaa ylipainolle ja lihavuudelle, jotka erityisesti vaihdevuosien jälkeen lisäävät rintasyöpäriskiä rasvakudoksen estrogeenituotannon kautta.

Liikunta, hormonitasapaino ja matala-asteinen tulehdus

Liikkumattomuus voi myös häiritä elimistön sokeriaineenvaihduntaa ja johtaa insuliiniresistenssiin, matala-asteiseen tulehdukseen ja estrogeenitasojen nousuun. Lisäksi se vaikuttaa kasvutekijöihin, kuten IGF-1:een (insuliinin kaltainen kasvutekijä), jonka korkea pitoisuus on yhdistetty kohonneeseen rintasyövän riskiin.

Liikunnan positiiviset vaikutukset

Säännöllinen liikunta tukee hormonitasapainoa: se voi laskea veren estrogeeni- ja androgeenipitoisuuksia, erityisesti vaihdevuosi-iässä. Samalla liikunta vahvistaa immuunijärjestelmää ja vähentää tulehdustilaa, jotka molemmat auttavat elimistöä tunnistamaan ja torjumaan epänormaaleja soluja ajoissa. Liikunnan vaikutus ei ole riippuvainen painosta, se pienentää rintasyöpäriskiä myös normaalipainoisilla naisilla.

Kuinka paljon liikuntaa tarvitaan?

Tutkimusten mukaan jo 1,5–2,5 tunnin viikoittainen liikunta voi pienentää sairastumisriskiä noin 20 %. Kansainväliset suositukset korostavat vähintään 150 minuutin reipasta liikuntaa viikossa tai vaihtoehtoisesti 75 minuuttia rasittavampaa liikuntaa, kuten juoksua tai uintia. Lisäksi suositellaan lihaskuntoharjoittelua kahdesti viikossa. Myös arjen aktiivisuus, esimerkiksi taukoliikunta tai portaiden valitseminen hissin sijaan, tukee terveyttä.

Liikunta on yksi tehokkaimmista ja helpoimmin muokattavista elämäntavoista rintasyövän ehkäisyssä. Jo maltillinen liikkuminen voi pienentää riskiä jopa neljänneksellä ja samalla parantaa sydämen toimintaa, aineenvaihduntaa sekä kohentaa mielialaa ja lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Vuorotyö, yötyö ja rintasyöpäriski

Yötyö ja pitkäaikainen vuorotyö voivat häiritä kehon sisäistä kelloa eli sirkadiaanista rytmiä, mikä saattaa lisätä rintasyöpäriskiä.

Kun elimistö altistuu valolle yöllä, melatoniinin eritys vähenee. Melatoniini on hormoni, jolla on paitsi uni-valverytmiä säätelevä, myös syövältä suojaavia ominaisuuksia: se toimii antioksidanttina, tukee immuunijärjestelmää ja hillitsee solujen hallitsematonta jakautumista. Vuorotyö voi häiritä hormonitasapainoa ja kehon normaalia solujakautumista sekä heikentää solujen korjausmekanismeja. Erityisesti melatoniinin erityksen väheneminen voi vaikuttaa elimistön puolustuskykyyn.

Tutkimuksissa on havaittu, että pitkäaikainen ja toistuva yötyö saattaa olla yhteydessä lievästi kohonneeseen rintasyöpäriskiin. Riskin suuruuteen voivat vaikuttaa yövuorojen määrä ja kesto sekä se, kuinka pitkään yötyötä on tehty. Näyttö ei ole täysin yhtenäistä, eikä yksittäisen henkilön riskiä voida arvioida pelkästään yötyön perusteella.

Miten riskiä voi pienentää, jos yötyötä ei voi välttää?

Jos yötyö kuuluu elämäntilanteeseesi, voit silti tukea palautumista ja vuorokausirytmiä näillä keinoilla:

• Pyri pitämään unirytmi mahdollisimman säännöllisenä
• Vältä kirkasta valoa yövuoron jälkeen ja käytä makuuhuoneessa pimennysverhoja
• Huolehdi riittävästä unesta ja palautumisesta
• Ravinto, liikunta ja stressinhallinta tukevat hormonitasapainoa

Pitkäaikainen yötyö saattaa lisätä rintasyöpäriskiä etenkin silloin, kun se jatkuu vuosikymmenten ajan. Tietoisuus omasta riskistä auttaa tekemään valintoja, jotka tukevat palautumista, hormonitasapainoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, vaikka työelämän realiteetit eivät aina ole muutettavissa.

Stressi, psyykkinen kuormitus ja rintasyöpäriski

Moni saattaa pohtia, voiko pitkittynyt stressi tai traumaattiset kokemukset altistaa rintasyövälle. Tutkimusnäyttö asiasta on ollut ristiriitaista, mutta viime vuosien aikana kiinnostus stressin ja syöpäriskin yhteyteen on kasvanut. Vaikka stressiä ei ole yksiselitteisesti todettu suoraan rintasyöpää aiheuttavaksi, se voi vaikuttaa kehoon monilla epäsuorilla tavoilla, jotka lisäävät riskiä.

Miten stressi voi vaikuttaa elimistöön?

Pitkittynyt psyykkinen kuormitus voi vaikuttaa kehoon useiden mekanismien kautta:

• Se voi horjuttaa hormonitasapainoa, erityisesti lisämunuaisten tuottamien stressihormonien, kuten kortisolin, kautta.

• Korkea ja pitkäkestoinen stressitaso voi heikentää immuunipuolustusta, jolloin keho ei kykene yhtä tehokkaasti korjaamaan soluvaurioita.

• Stressi voi lisätä matala-asteista tulehdusta, joka on yhdistetty monien kroonisten sairauksien ja myös syöpäriskin kohoamiseen.

• Kuormittunut mieli voi vaikuttaa epäsuorasti elintapoihin, kuten uneen, liikuntaan, ruokavalioon ja alkoholin käyttöön, ja tätä kautta kasvattaa kokonaisriskiä.

Tutkimusnäyttö stressin ja rintasyövän suorasta yhteydestä on ristiriitaista, mutta stressinhallinta tukee terveyttä monin tavoin.

Psykologinen tuki ja resilienssi osana ennaltaehkäisyä?

Tutkimukset osoittavat, että myönteinen elämänasenne, sosiaalinen tuki ja hyvä stressinhallinta voivat vahvistaa kehon puolustusmekanismeja. Psyykkinen hyvinvointi on tärkeä osa terveyden kokonaisuutta, vaikka se ei yksin määritä sairastumisen riskiä, se voi vaikuttaa siihen, miten keho palautuu, säätelee tulehdusta ja tukee solutasolla tapahtuvaa tasapainoa.

Pienillä valinnoilla voi olla suuri vaikutus

Rintasyövän riskitekijät ovat osin hallitsemattomia, mutta elintavat ovat osa-alue, jossa omilla valinnoilla on merkitystä. Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta, terveellinen ravinto, riittävä uni, kohtuullinen stressinhallinta ja alkoholin käytön vähentäminen voivat pienentää sairastumisriskiä.

Kaikkien ei tarvitse juosta maratonia tai noudattaa täydellistä ruokavaliota. Tärkeintä on tehdä pieniä, kestäviä valintoja, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Tieto antaa mahdollisuuden toimia ja jokainen askel parempaan suuntaan on askel kohti terveyttä.

Tämä artikkeli keskittyi elintapoihin, tekijöihin, joihin voit itse vaikuttaa. Rintasyöpäriski on kuitenkin laajempi kokonaisuus. Halutessasi voit jatkaa lukemista ja tutustua sarjan muihin artikkeleihin:

• Hormonit ja rintasyöpäriski
• Perinnöllisyys ja ympäristötekijät