Katjan rintasyöpämatka
Hei, olen Katja.
Sairastuin aggressiiviseen kolmoisnegatiiviseen rintasyöpään vuonna 2015.
Olin tuolloin 42-vuotias kahden pienen lapsen äiti ja yrittäjä.
Tämä on minun tarinani.
”
Oma rintasyöpämatkani alkoi loppuvuodesta 2015. Olin tuntenut kyhmyn vasemmassa rinnassani jo jonkun aikaa, mutta en ajatellut sen olevan mitään vakavaa. Kun se kuitenkin tuntui kasvavan, tilasin ajan mammografiaan joulun välipäivinä 2015.
Alkuvaihe ja diagnoosi
Näin kuvat heti ja osasin itsekin tulkita kuvassa näkyvän möykyn syöväksi. Lääkäri teki saman tien ultraääni tutkimuksen ja otti paksuneulanäytteen. Tuloksia jouduin odottamaan vuodenvaihteen yli.
Sain kuulla sairastavani aggressiivista kolmoisnegatiivista rintasyöpää. Diagnoosi oli lippu matkalle, jota en ollut itse valinnut enkä olisi koskaan halunnut.
Ensimmäiset ajatukset ja tunteet olivat täynnä epävarmuutta ja kuolemanpelkoa, huolta pienten lasten selviämistä ilman äitiä. Yhden viikonlopun itkin tilannetta.
Maanantaina kävin ostamassa itselleni kansion, johon keräsin kaiken tärkeän ja oleellisen rintasyöpämatkaani liittyvän. Se kulki mukanani kaikkiin tutkimuksiin ja hoitoihin ja hyvä niin, sillä aina kaikki tiedot eivät olleet ajan tasalla hoitopaikassa.
Lupasin lapsilleni, että sytostaattihoidot päättyvät ennen kuin mansikat kypsyvät.
Kun hoitopolkuni varmistui, ja se aloitettiin sytostaattihoidoilla. Tämä lupaus auttoi minuakin jaksamaan ja kun hoidot olivat ohi, juhlimme koko perhe yhdessä syömällä vadillisen makeita mansikoita.
Rintasyöpämatka, hoidot ja arki
Hoitopolkuni koostui sytostaattihoidoista, rinnan säästävästä leikkauksesta, jossa samalla poistettiin kainalon imusolmukkeet. Lopuksi sain vielä 25 + 5 kertaa sädehoitoja. Jokainen vaihe toi mukanaan haasteita ja myös pelkoa.
Hiusten lähtö konkretisoi sairastumisen. Kun hiuksia alkoi lähteä, päätin luopua niistä heti kokonaan.
Tytär oli silloin 7-vuotias. Hän leikkasi pois ponihäntäni ja mies veteli sitten koneella loput. Lopuksi söimme kakkua ja joimme ”tukan läksiäiskahvit”.
Valitsin mieleiseni peruukin, joka oli itseasiassa parempi kuin omat hiukseni olivat ennen sairastumistani olleet.
Pelkäsin etukäteen sytostaattihoidoista johtuvaa pahoinvointia.
Valmistauduin hoitoihin ostamalla vaaleanpunaisen ämpärin, jotta en joutuisi katsomaan tilanteen tullen siivousämpärin pohjaa.
Pahoinvointi ei onneksi ollut etovaa oloa pahempaa, mutta ämpäri oli varmuuden vuoksi vierelläni sohvan ”sytopesässä” johon itseni parkkeerasin hoitoja seuraavan viikon ajaksi.
Perheeni kutsui tilaani ”sytokoomaksi”, josta virkistyin noin viikon kuluttua hoitokerrasta.
Monia muitakin sivuvaikutuksia oli, mutta löysin myös pieniä ilon hetkiä ja tapoja selviytyä. Läheisteni tuki ja yhdessä asetetut pienet tavoitteet auttoivat jaksamaan.
Nykyhetki, elämä hoitojen jälkeen
Hoidot päättyivät alkusyksyllä 2016, mutta oma matkani jatkui monella tapaa siitä eteenpäin. Mietin lähes kuusi vuotta tämän sivuston perustamista.
Välillä jo hylkäsin ajatuksen, mutta se ei jättänyt minua rauhaan, näin syntyi Rintasyöpätieto -sivusto. Sivusto oli aluksi vain blogi, mutta nyt se on paljon muutakin.
Haluan tällä sivustolla ennen kaikkea mahdollistaa rintasyöpää sairastaville ja heidän läheisilleen sen tiedon ja tuen, jota itse kaipasin sairastaessani.
Vinkkini rintasyöpäsiskoille
- Muista, että et ole yksin, vertaistuki ja muiden kokemukset voivat kannatella vaikeina hetkinä.
- Joskus selviytyminen voi olla ”hetki kerrallaan”, ajatus siitä, että pahaolo tai kipu hellittää ihan kohta auttaa jaksamaan.
- Aseta itsellesi pieniä välitavoitteita. Ne auttavat näkemään valoa kaiken keskellä.
- Kysy rohkeasti, niin lääkäreiltä kuin toisilta sairastaneilta, ja kerää kysymyksiä valmiiksi vihkoon tai puhelimen muistiinpanoihin. Kenenkään ei tarvitse selviytyä yksin.
- Pidä kiinni siitä, mikä tuo sinulle iloa ja mielihyvää, olipa se sitten perheen kanssa yhdessä syöty kulhollinen mansikoita, kävely luonnossa tai hetki läheisten kanssa.
Auta jakamalla oma tarinasi!
Jokaisen rintasyöpää sairastaneen matka on ainutlaatuinen. Siksi jaetut kokemukset ovat arvokkaita. Sinäkin voit antaa toisille voimaa, toivoa ja konkreettisia selviytymiskeinoja.
Kun olet valmis kertomaan oman tarinasi Rintasyöpätiedon lukijoille, voit tehdä sen helposti vastaamalla muutamaan kysymykseen. Tarinasi voi olla lyhyt tai pitkä, eikä sinun tarvitse huolehtia kirjoitusasusta. Tärkeintä on sinun aito kokemuksesi.
Juuri sinun kokemus voi auttaa jotakuta toista jaksamaan eteenpäin.
Päätoimittaja
Katja Leino-Loison
Terveystieteiden Maisteri,
Sairaanhoitaja ja Rintasyöpäsisko
