Estrogeeni on hormoni, jolla on monia tärkeitä tehtäviä naisen elimistössä.
Estrogeeni:
säätelee kuukautiskiertoa
ylläpitää maitorauhasen ja kohdun toimintaa
vaikuttaa naisen sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien, kuten rintojen ja lantion, kehittymiseen.
auttaa pitämään veren kolesterolitasot alhaisina
ylläpitää luuston terveyttä
Pääasiallisesti estrogeeniä (estradioli, estroni ja estrioli) tuotetaan munasarjoissa. Munasarjojen lisäksi estrogeenejä syntyy myös istukassa raskauden aikana, rasvakudoksessa sekä jonkin verran lisämunuaisessa.
Munasarjojen hormonituotantoa ohjaavat hypotalamus ja aivolisäkkeen etulohko aivoissa. Estrogeeni ja progesteroni vaikuttavat palautemekanismin kautta näiden aivojen osien hormonien eritykseen, mikä auttaa säätelemään hormonitasapainoa.
Välittömät vaihdevuosioireet
Rintasyöpähoidot saattavat aiheuttaa hormonitoiminnan muutoksia ja edesauttaa vaihdevuosien alkamista. Myös liitännäishoitoina käytettävät lääkkeet aiheuttavat saman kaltaisia haittavaikutuksia.
Omalla kohdallani vaihdevuodet alkoivat 42-vuotiaana sytostaattihoitojen seurauksena.
Hormonipositiivisen rintasyövän hoitoon käytettävät aromataasinestäjät ja tamoksifeeni aiheuttavat vaihdevuosioireiden kaltaisia sivuvaikutuksia.
Normaalisti nämä muutokset tapahtuvat osana normaalia ikääntymistä. Hormonitoiminta muuttuu ja estrogeenitasot laskevat. Tämä aiheuttaa vaihdevuosivaivoja ja kiihdyttää elimistön normaalia vanhenemista. Estrogeenin sydäntä suojaava vaikutus heikkenee, mikä voi lisätä sydänsairauksien riskiä. Myös ihon verenkierto ja mieliala voivat muuttua.
Vaihdevuosien aiheuttamat oireet ovat moninaisia ja liittyvät usein toisiinsa. Suurin osa oireista johtuu estrogeenin puutteesta.
Kun oireet, kuten kuumat aallot, ovat voimakkaita ja jatkuvia, ne voivat heikentää naisen hyvinvointia merkittävästi. Kuumista aalloista kärsivät naiset voivat olla ärtyneempiä ja alakuloisempia kuin ne, joilla oireet ovat lievempiä. Toisaalta hyvä yleinen hyvinvointi ja tyytyväisyys voivat lieventää vaihdevuosioireita.
Alla olevaan taulukkoon on kerätty yleisempiä välittömiä vaihdevuosioireita.
Tyypillisiä välittömiä vaihdevuosioireita | Ilmaantumis-% |
Hikoilu ja kuumat aallot | 70 – 80 % |
Mielialan vaihtelut, masentuneisuus, ahdistuneisuus ja ärtyneisyys | 70 – 80 % |
Painon nousu | 60 – 70 % |
Univaikeudet, kuten unettomuus, heikko unen laatu ja väsymys | 50 – 60 % |
Nivel- ja lihaskivut | 50 – 60 % |
Sydämentykytys | 40 – 50 % |
Itkuherkkyys | 40 – 50 % |
Päänsärky | 40 – 50 % |
Muistin huononeminen ja hajamielisyys | 40 – 50 % |
Seksuaalinen hauttomuus | 20 – 30 % |
Hikoilu ja kuumat aallot
Tavallisimpia vaihdevuosioireita ovat hikoilu ja kuumat aallot, jopa 70–80 % vaihdevuosi-ikäisistä naisista raportoivat niistä. Noin 20 %:lla naisista nämä oireet ovat niin vakavia, että ne häiritsevät päivittäistä elämää.
Yleisimmin kuumat aallot kestävät haitallisina 1–7 vuotta. Elämänlaatua heikentävät oireet voivat kuitenkin jatkua ja ne jatkuvatkin noin 20 %:lla yli 15 vuoden ajan. On myös raportoitu tapauksia, joissa oireet ovat jatkuneet haitallisina jopa 45 vuotta.
Kuumien aaltojen tiheys voi vaihdella paljon. Yleensä hikoiluoireet ovat voimakkaimpia ensimmäisinä vuosina. Joillakin naisilla niitä on vain muutaman kerran vuodessa, kun taas toisilla niitä voi esiintyä jopa pari kertaa tunnissa.
Kuumat aallot alkavat usein ylävartalolta ja leviävät siitä kaulalle ja kasvoihin. Kohtaus kestää muutamista sekunneista jopa puoleen tuntiin. Kuumat aallot ovat yöllä yleisiä ja erityisen häiritseviä, koska ne katkaisevat unen ja heikentävät unen laatua. Toistuvat heräilyt voivat aiheuttaa väsymystä, uniongelmia, ärtyneisyyttä ja alakuloa.
Päivisin hikoiluoireet haittaavat työntekoa ja ne saatetaan kokea sosiaalisesti kiusallisiksi.
Vaikka kuumien aaltojen kliininen kuva on selkeä, niiden syntymekanismeja ei tarkkaan tunneta. Estrogeenitason lasku on kuitenkin laukaisevana tekijänä.
Kuumien aaltojen taustalla on muutoksia kehon lämmönsäätelyyn vaikuttavan hermoston toiminnassa. Estrogeenin väheneminen muuttaa hermoston välittäjäaineiden tasapainoa, mikä vaikuttaa aivojen lämmönsäätelykeskukseen. Kuuma aalto syntyy, kun ihon verisuonet laajenevat nopeasti ja iho lämpenee. Pulssi saattaa kiihtyä, mutta verenpaine ei yleensä nouse.
Kun estrogeenitasot laskevat, noradrenaliinipitoisuus aivoissa suurenee ja sympaattinen hermosto aktivoituu enemmän. Tämä on keskeinen tekijä kuumien aaltojen synnyssä. Hikoilu on kehon tapa reagoida tähän tilanteeseen, ja se etenee hermoston kautta iholle ja hikirauhasiin.
On esitetty, että kuumista aalloista kärsivillä naisilla hypotalamuksen lämmönsäätelyjärjestelmän ärsykekynnys on madaltunut, jolloin sekä hikoilu- että paleluoire laukeavat herkemmin. Tämä voisi osaltaan selittää, miksi vaihdevuosien hikoiluoireista kärsivät naiset usein kokevat myös vilunväristyksiä joko erikseen tai kuumien aaltojen yhteydessä.
Mielialan vaihtelut, masentuneisuus, ahdistuneisuus, ärtyneisyys ja itkuherkkyys
Estrogeenilla on suora yhteys mieleen ja mielialaan, sillä se vaikuttaa aivojen hermovälittäjäaineisiin, kuten muun muassa serotoniiniaineenvaihduntaan. Serotoniinia kutsutaan myös mielihyvähormoniksi, koska se nostaa mielialaa. Estrogeenin määrän vähentyessä myös aivojen serotoniinipitoisuus laskee.
Mielialaoireet ovat varsin yleisiä, sillä masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta esiintyy joidenkin tutkimusten mukaan jopa puolella vaihdevuosi-ikäisistä naisista.
Moni nainen kokee vaihdevuosien aikana erilaisia mielialaoireita. Näitä voivat olla muun muassa
mielialan vaihtelu
masentuneisuus
ahdistuneisuus
ärtyneisyys
hermostuneisuus sekä
itkuherkkyys
Osa naisista kertoo myös
pinnan kiristymisen
aikaansaamattomuuden
aloitekyvyttömyyden
surullisen mielialan ja alakulon tai
toivottomuuden tunteiden lisääntyneen ja saman aikaisesti
yleisen hyvinvoinnin kokemuksen vähentyneen
Edellä mainittuja oireita voi esiintyä yksin tai yhdessä. Mielialaoireiden yleisyyttä on vaikea arvioida, sillä tutkimuksissa oireita kartoitetaan yleensä lähinnä masennukseen ja ahdistuneisuuteen liittyvinä oireryhminä. Esimerkiksi pinnankiristyminen saattaa jäädä huomioimatta.
On myös haasteellista erottaa vaihdevuosiin liittyvät mielialaoireet muihin tekijöihin liittyvistä oireista. Mielialaoireiden kesto ja vakavuus voivat vaihdella suuresti. Osalla naisista oireet ovat lieviä, toisilla ne haittaavat elämää huomattavan paljon.
Joillakin oireet saattavat olla niin vakavina, että ne vaikuttavat merkittävästi päivittäiseen elämään ja voivat jopa tuntua muuttavan henkilön perusluonnetta. Henkilön itsensä lisäksi tämä voi olla raskasta myös lähi-ihmisille kuten puolisolle, lapsille tai työkavereille. Oireet voivat pahimmillaan vaikuttaa negatiivisesti ihmissuhteisiin.
Hormonaalisten muutosten vaikutus mielialaan
Vaikka estrogeenin puutteen ja mielialaoireiden välinen suhde on tunnistettu, yhteys ei ole yksiselitteinen. Estrogeenitasot ovat matalat kaikilla naisilla vaihdevuosien jälkeen, mutta kaikille ei tule mielialamuutoksia tai muita psyykkisiä oireita. Joidenkin oireet voivat jopa helpottaa ja he kokevat voivansa aikaisempaa paremmin.
On tärkeää myös erottaa toisistaan masennus ja masentuneisuus, sillä ne ovat eri asioita. Tutkimukset osoittavat, että vaihdevuodet eivät itsessään lisää masennuksen riskiä niillä naisilla, jotka eivät ole aiemmin kokeneet masennusoireita. Myöskään selkeää yhteyttä estrogeenitasojen ja masennusoireiden välillä ei ole löydetty.
Toisaalta tuoreemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että masennusta ja ahdistuneisuutta voi esiintyä enemmän niillä naisilla, jotka kärsivät vasomotorisista oireista, kuten kuumista aalloista ja hikoilusta.
Ahdistuneisuus puolestaan saattaa liittyä elämäntilanteeseen, elämäntapoihin ja aiemmin koettuihin ahdistusoireisiin, jotka kaikki voivat vaikuttaa siihen, kuinka nainen kokee vaihdevuosien aikaiset oireet.
On tärkeää huomioida, että kaikki vaihdevuosi-ikäisten psyykkiset oireet eivät liity suoraan hormonaalisiin muutoksiin.
Lääkäreitä kehotetaan arvioimaan oireita huomioiden naisen aikaisempi psyykkinen tilanne sekä muut elämänvaiheeseen liittyvät muutokset.
Kuinka hallita mielialaoireita?
Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että monien naisten kohdalla mielialaoireet olisivat seurausta muista vaihdevuosioireista, etenkin esimerkiksi unettomuudesta, eivätkä välttämättä liity suoraan hormonaalisiin muutoksiin.
Kyky sietää oireita ja stressiä on yksilöllinen, ja se vaikuttaa myös vaihdevuosikokemuksiin ja siihen, kuinka nainen tuntee hallitsevansa itseään esimerkiksi kuumien aaltojen yllättäessä.
Mielialaoireita on mahdollista ehkäistä jossain määrin harrastamalla sopivasti itselle mieluista liikuntaa, huolehtimalla riittävästä unensaannista, syömällä terveellisesti ja monipuolisesti sekä välttämällä tupakointia ja alkoholin liikakäyttöä.
Mielen hyvinvointia edistävät myös merkitykselliset ihmissuhteet ja itselle mieluinen tekeminen. On tärkeää varata myös riittävästi aikaa levolle ja palautumiselle.
Painon nousu
Vaihdevuosien siirtymävaiheen ja menopaussin läpikäyminen aiheuttaa muutoksia kehon koostumuksessa. Rasvaprosentti alkaa nousta ja rasvaa kertyy helpommin erityisesti keskivartaloon. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kehon kyky reagoida insuliinille heikkenee ja suoliston bakteerikanta muuttuu. Nämä muutokset voivat johtaa painonnousuun.
Samanaikaisesti lihasten määrä kudosmassasta vähenee ja lihasten laatu heikkenee. Kaikkien näiden tapahtumien taustalla on estrogeenipitoisuuden lasku, mutta tilanteeseen vaikuttavat monet tekijät yhdessä.
Tutkimusten mukaan naisen vartaloon kertyy vaihdevuosien seurauksena noin kilo rasvaa vuodessa, jos elintapoihin ei tehdä mitään muutoksia.
Lihasmassan heikkeneminen samanaikaisesti merkitsee sitä, että tosiasiassa rasvakudoksen määrä kehossa saattaa kasvaa jopa enemmän kuin painon nousu osoittaa.
Jos näihin muutoksiin halutaan vaikuttaa, tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä. On muutettava ruokavaliota ja lisättävä oikeanlaista liikuntaa. Toisaalta vaihdevuosioireet kokonaisuudessaan, kuten uniongelmat, kuumat aallot, masennus ja mielialanvaihtelut sekä erilaiset kivut ja kolotukset voivat tehdä näiden elämäntapamuutosten toteuttamisesta haastavaa.
Univaikeudet – unettomuus, heikko unen laatu ja väsymys
Vaihdevuosiin liittyvän unettomuus on monimutkainen ja monisäikeinen kokonaisuus, jonka syntymekanismit eivät ole täysin selvillä. Unettomuus on kuitenkin vakavasti otettava haitta, jonka vaikutukset ulottuvat koko elämään ja elämänlaatuun. Unettomuusoireet huonontavat merkittävästi elämänlaatua.
Vaihdevuosien ja unettomuusoireiden yhteys on todettu useissa tutkimuksissa. Kaiken kaikkiaan erilaisista unihäiriöistä ja unettomuusoireista kärsii jopa 40–60 % vaihdevuosi-ikäisistä naisista. Tarkemmin tutkittuna huonontunut unen laatu vaihdevuosissa selittyy etenkin yöllisillä heräämisillä, mutta myös nukahtamisvaikeuksilla. Osalle unettomuus on ainoa vaihdevuosioire.
Unen säätelyyn osallistuu useita aivojen välittäjäaineita. Valvetta ylläpitäviä järjestelmiä ovat ainakin serotonerginen, noradrenerginen, kolinerginen, histaminerginen ja hypokretiinijärjestelmä. Gamma-aminovoihappo (GABA) on aivojen tärkein estävä välittäjäaine, ja unen aikana se estää näitä valvetta ylläpitäviä järjestelmiä. Glutamaatti- ja asetyylikoliini-järjestelmät osallistuvat puolestaan vilkeunen (REM-unen) säätelyyn.
Unen aikana myös hormonien, kuten kortisolin, kasvuhormonin ja prolaktiinin, pitoisuudet vaihtelevat unen ja valveen rytmin mukaan. Estrogeenireseptoreita on löydetty useilta unen säätelyyn osallistuvilta aivoalueilta. Vaikka estrogeenin vaikutukset unen säätelyssä tunnetaan vielä huonosti, sen tiedetään vaikuttavan kehon vuorokausirytmin säätelyyn. Estrogeeni vaikuttaa todennäköisesti myös edellä mainittujen säätelyjärjestelmien ja hormonien toimintaan, vaikuttaen sitä kautta unen laatuun ja rytmiin.
Myös muilla vaihdevuosiin liittyvillä oireilla on vaikutusta unen laatuun. Tärkeimpiä unihäiriöitä aiheuttavia tekijöitä vaihdevuosien aikana ovat yölliset kuumat aallot ja hikoilukohtaukset, joiden seurauksena uni on rikkonaista.
Vaihdevuosiajan unettomuusoireiden ehkäisy ja oikea hoito ovat olennaisessa asemassa, sillä hyvä unenlaatu on edellytys hyvälle elämänlaadulle. Jotta naisten elämänlaatu, yleisterveys ja työkyky säilyvät hyvinä myös vaihdevuosien jälkeen, tulisi unettomuuteen puuttua matalalla kynnyksellä ja etsiä keinoja unen laadun parantamiseen.
Vaihdevuosille tyypillisin unihäiriö on unessa pysymisen vaikeus, mutta muitakin unihäiriöitä esiintyy.
Unettomuuteen kuuluvat:
nukahtamisvaikeudet
unen katkokset
liian varhaiset heräämiset
Univaikeudet saattavat olla täysin itsenäinen vaihdevuosioire, mutta tavallisemmin samanaikaisesti esiintyy myös kuumia aaltoja ja yöhikoilua. Yölliset oireet aiheuttavat toistuvia heräämisiä ja seurauksena on unen katkeileminen.
Unihäiriöistä saattaa seurata:
päiväväsymystä
suorituskyvyn heikkenemistä
työtehon merkittävää heikkenemistä
Unihäiriöt altistavat myös useille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille, tyypin 2 diabetekselle, lihavuudelle, uupumukselle ja masennukselle.
Unihäiriöt voivat heijastua mielialaan tai toisinpäin. Unettomuusoireiden ja masennuksen välillä on osoitettu olevan yhteyttä vaihdevuosivaiheessa. Yhteys on monimutkainen ja todennäköisesti kaksisuuntainen.
Estrogeenipitoisuuden vaihtelu ja lopulta voimakas pieneneminen saattaa olla osasyynä tähän. Toisaalta nukahtamisvaikeus tai liian varhainen herääminen voivat myös olla myös seurausta masennuksesta tai ahdistuneisuudesta.
Unettomuudesta aiheutuu myös yhteiskunnallisesti merkittävää taloudellista taakkaa sairauspoissaoloista, työterveyshuollon kustannuksista, työn tuottavuuden laskusta ja väsymyksestä aiheutuvista onnettomuuksista johtuen.
Vaihdevuosi-ikään ajoittuu myös lukuisia elämän stressitekijöitä ja haasteita, jotka saattavat häiritä unta. Tällaisia voivat olla muun muassa muuttuva rooli perheessä lasten itsenäistyessä ja muuttaessa pois kotoa, kasvava huolehtimisen tarve omista iäkkäistä vanhemmista, oma tai läheisen sairastelu, huoli omasta vanhenemisesta sekä kasvavat paineet työelämässä.
Unettomuutta voidaan hoitaa ja helpottaa muun muassa huolehtimalla säännöllisestä vuorokausirytmistä, kiinnittämällä huomiota nukkumisympäristöön sekä välttämällä nautintoaineita ja tukevia ilta-aterioiden.
Säännöllisen liikunnan on todettu parantavan unen laatua myös vaihdevuosi-ikäisillä naisilla.
Jos lääkkeettömästä hoidosta ei ole apua, eikä hormonihoito sovellu, voi tilapäisestä unilääkkeiden käytöstä olla apua. Jos unettomuus pitkittyy, suositellaan lääkkeettömän hoidon lisäksi ensisijaisesti unettomuuden hoitoon soveltuvia masennuslääkkeitä pieninä annoksina. Unilääkkeillä on runsaasti haittavaikutuksia, joten niiden käyttöä tulee harkita erityisen tarkasti.
Vaihdevuosissa olevan naisen unettomuusoireiden tutkimus ja hoito onnistuvat useimmiten perusterveydenhuollossa. Tilanteen mukaan apua voi saada myös gynekologilta, keuhkolääkäriltä, psykiatrilta tai neurologilta.
Seksuaalinen haluttomuus
Seksuaalinen halu on yksilön ominaisuus ollen samalla hyvin monimutkainen, monien tekijöiden kokonaisuus. Halukkuuteen vaikuttavat muun muassa psyykkiset, kulttuuriset, yhteisölliset, emotionaaliset, biologiset ja hormonaaliset tekijät.
Seksuaalisella halulla tarkoitetaan seksuaalisesta mielenkiinnosta ja virittymisestä syntyvää halua saada seksuaalisen kiihottumisen, laukeamisen ja/tai aistillisen mielihyvän kokemuksia. Virittyminen voi lisätä halua ja halu puolestaan virittymistä ja kiihottumista.
Ainakin joka toisen vaihdevuosi-ikäisen naisen on raportoitu kärsivän seksielämän ongelmista ja haluttomuudesta. Vaihdevuosiin liittyvä estrogeenin puutteen on todettu lisäävän haluttomuutta. Emättimen limakalvojen oheneminen ja heikentynyt kostuminen saattavat vaikeuttaa seksuaalista nautintoa, yhdyntä voi olla kivulias ja epämukava ja seksinautinto katoaa.
Vaihdevuosien yhteydessä esiintyvään haluttomuuteen liittyy usein myös elämäntilanteeseen tai omassa kehossa tapahtuneisiin muutoksiin liittyviä tekijöitä.
Haluttomuus on kuitenkin varsin yksilöllistä ja joillakin seksielämä jopa kohenee vaihdevuosi-iässä. Ongelmatilanteissa asiaa voi yrittää auttaa esimerkiksi mielikuvaharjoitusten avulla.
Tutkimuksissa on todettu, että jo miellyttävän seksin ajatteleminen stimuloi kiihottumiseen liittyviä aivoalueita. Näyttäisi siltä, että nämä aivoalueet voivat jopa hieman kasvaa, mikäli niitä stimuloidaan usein, näin seksuaalisten ärsykkeiden havaitseminen voi jopa helpottua.
Tärkeää on olla tietoinen siitä, että suurimmalla osalla pariskuntia halut ovat erilaiset. Olisikin tärkeää opetella puhumaan omista toiveistaan, mutta myös kuuntelemaan kumppania.
Hankalassa tilanteessa kannattaa hakea apua joko yksin tai kumppanin kanssa esimerkiksi seksuaalineuvojalta tai seksuaaliterapeutilta, terveyskeskuksen terveydenhoitajalta tai lääkäriltä, myös gynekologin kanssa voi keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä ongelmista.
Seksuaalineuvojilla tai -terapeuteilla on eniten tietoa seksuaalisuuden ongelmista, mutta suurin osa heistä työskentelee yksityissektorilla. Yksityissektorin vastaanotoille voi hakeutua suoraan ilman lähetettä.
Vaihdevuosien myöhäisoireet
Vaihdevuosien myöhäisoireita ovat mm. ihon ja limakalvojen oheneminen, virtsanpidätyskyvyn heikkeneminen, luuston haurastuminen, kognitiivisten toimintojen heikkeneminen sekä sepelvaltimotautivaaran kasvaminen.
Ihon ja limakalvojen oheneminen
Menopaussin myötä ihon kollageeni vähenee ja limakalvot ohenevat. On arvioitu, että nainen menettää noin kolmanneksen ihon tärkeästä tukiproteiinista, kollageenista, ensimmäisen vuoden aikana menopaussin jälkeen.
Emättimen limakalvojen oheneminen ja kuivuminen liittyvät estrogeenin puutteeseen. Tavallisin syy on vaihdevuosiin ja ikääntymiseen liittyvä tilanne.
Myös lääkehoito, kuten solunsalpaajahoito voi aiheuttaa limakalvojen kuivumista.
Hedelmällisessä iässä emätintä päällystää suhteellisen paksu limakalvo, joka suojaa tulehduksilta ja mekaaniselta kulutukselta. Estrogeenin puutteessa emättimen limakalvo ja ulkosynnyttimien iho kuivuu ja ohenee aiheuttaen lähes jokaiselle jonkin asteista limakalvojen kutinaa ja/tai kirvelyä. Myös verenkierto alueella vähenee.
Vähentynyt estrogeenituotanto johtaa ennen pitkää 40–50 %:lla naisista ns. urogenitaaliseen estrogeeninpuutosoireyhtymään, jolle on ominaista kirvely, kutina, pinnalliset limakalvohaavaumat emättimessä ja ulkosynnyttimissä, valkovuoto ja alempien virtsateiden oireet, kuten kirvely virtsatessa, tiheä virtsaamistarve, virtsainkontinenssi ja virtsatieinfektiot.
Limakalvojen surkastuminen / oheneminen (atrofia) aiheuttaa emättimen ja alempien virtsateiden kirvelyä, arkuutta, polttelua ja kutinaa. Kuivat limakalvot aiheuttavat kipua yhdynnässä sekä saattavat edesauttaa limakalvovaurioiden syntyä.
Myös emätintä suojaavien maitohappobakteerien määrä vähenee ja emättimen elastisuus ja kosteus vähenee sekä pH nousee. Tähän liittyy tulehdusalttiuden (emätintulehdus, virtsatietulehdus) lisääntyminen. Toistuvia virtsatieinfektioita esiintyy yli 10 %:lla yli 70-vuotiaista naisista ja estrogeenin puute on todennäköisin syy menopaussin ohittaneiden naisten toistuviin virtsatieinfektioihin.
Edellä mainitut vaivat alkavat yleensä vasta useita vuosia menopaussin jälkeen, jolloin ei enää osata yhdistää näitä vaivoja estrogeenin puutteeseen. Onkin erittäin tärkeää hakea apua näihin vaivoihin ja vaihdevuosi-ikäisiä naisia hoitavan lääkärin tulisi muistaa ottaa nämä asiat aina aktiivisesti esille.
Lääkäriin kannattaa olla yhteydessä, jos
oireet viittaavat tulehdukseen
esiintyy ylimääräistä veristä vuotoa
oireena on virtsaamisvaivoja, kipuja tai selittämättömiä vuotoja
itsehoito ja -lääkintä eivät auta
Tarvittaessa tehdään tutkimuksia tulehdusten poissulkemiseksi ja hoitoa voidaan tehostaa reseptivalmisteilla.
Virtsanpidätyskyvyn heikkeneminen
Naisen virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on varsin tavallinen oire. Satunnaista virtsankarkailua on kokenut jopa puolet kaikista naisista. Säännöllinen ja haittaava virtsankarkailu lisääntyy iän myötä, erityisesti vaihdevuosien jälkeen: 40–60-vuotiaista suomalaisnaisista siitä kärsii 20 % ja yli 70-vuotiaista jopa puolet.
Estrogeeninpuute vaihdevuosien jälkeen pahentaa virtsan karkaamista, tiheävirtsaisuus saattaa lisääntyä ja virtsanpidätyskyky heikentyä. Yleisesti hoidoksi vaihdevuosien jälkeen suositellaan paikallista estrogeenihoitoa. Rintasyövän sairastaneelle tämä hoito ei kuitenkaan tule kyseeseen ja pitää etsiä muita keinoja.
Hoidon tavoitteena on parantaa virtsaputken ja lantionpohjan lihasten toimintaa sekä rakon tahdonalaista kontrollia. Lantionpohjan ohjatun lihasharjoittelun on todettu auttavan kaikissa virtsankarkailun muodoissa. Fysioterapeutti avustaa neuvomalla oikeat harjoitukset ja niiden oikean suorittamisen.
Virtsankarkailua voi ehkäistä huolehtimalla lantionpohjan lihasten kunnosta lihasharjoituksilla jo hyvissä ajoin ennen oireiden ilmaantumista. Suositeltavia liikuntalajeja ovat esimerkiksi kävely, pilates, jooga ja pyöräily sekä vatsatanssi tai muu tanssi, jossa lantionpohjan lihaksia voi supistaa.
Painonhallinta, tupakoimattomuus, ummetuksen hoito ja yleinen fyysinen aktiivisuus ehkäisevät myös virtsankarkailua.
Toisaalta, jos kärsii virtsankarkailusta, kannattaa välttää lantionpohjaa kuormittavia raskaita liikuntalajeja, kuten muun muassa aerobic, juoksu, kori- ja lentopallo sekä squash.
Lääkäriin kannattaa hakeutua silloin, kun oireet ovat jatkuvia haitaten päivittäistä elämää tai aiheuttavat sosiaalista tai hygieenistä haittaa. Perusselvityksiin kuuluu gynekologinen tutkimus, lantionpohjan lihasten voiman selvittely sekä virtsanäytteen tutkimus.
Luuston haurastuminen
Estrogeeni pitää yllä luun muodostumista, kortisolin puolestaan heikentäen luukudosta samanaikaisesti. Naisen ikääntyessä luukudoksen uusiutuminen hidastuu, koska estrogeenin puutos lisää luun hajoamista eikä luun rakentuminen pysty enää korvaamaan hajoamista. Menopaussin jälkeen naisilla luumassaa katoaakin vuosittain jopa 0,5 %.
Estrogeenin erityksen väheneminen on yhteydessä osteoporoosiin eli luukatoon. Luukadossa luumassa pienenee 0,5 – 1,0 % vuodessa, mikä voi kaatumisten yhteydessä aiheuttaa vaikeita luunmurtumia.
On arvioitu, että noin 40–50 % 60 vuoden ikäisistä naisista saa loppuelämänsä aikana jonkin osteoporoosista johtuvan luunmurtuman. Lääketieteellisesti merkittävin ongelma on osteoporoosin aiheuttama reisiluun kaulan murtuminen.
Muita osteoporoosin syitä ovat vähäinen liikunta ja liian vähän kalsiumia sisältävä ruokavalio.
Lisää osteoporoosista voit halutessasi lukea täältä:
Lihasmassan väheneminen
Naisten elämästä yli kolmasosa voi olla menopaussin jälkeistä aikaa. Tämän takia on tärkeää ymmärtää paremmin tekijöitä, jotka altistavat naisia terveyden heikkenemiselle, keskivartalolihavuuden synnylle sekä lihasmassan vähenemiselle.
Ikääntyminen tuo mukanaan monenlaisia muutoksia, mutta viidenkymmenen ikävuoden tienoilla monilla naisilla voi ilmetä erityisiä haasteita.
Erityisen huomion kohteeksi nousee lihasmassan väheneminen, joka on yksi merkittävimmistä vaihdevuosien mukanaan tuomista muutoksista. On tärkeää keskittyä lihaskuntoa ylläpitäviin ja lisääviin harjoituksiin. Hyvän lihaskunnon avulla voidaan myös ehkäistä kaatumisia ja sitä kautta luun murtumia.
Pelkkä liikunta ei kuitenkaan riitä. On myös tärkeää varmistaa, että ruokavalio sisältää riittävästi proteiinia. Tutkimukset korostavat fyysisen aktiivisuuden ja terveellisen ruokavalion merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä sekä keski-iässä, että sen jälkeen.
Liikuntasuosituksissa kehotetaan harrastamaan kohtuullisen rasittavaa liikuntaa 150 minuuttia viikossa ja tekemään lisäksi vähintään kaksi kertaa viikossa lihaskuntoharjoittelua.
Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen
Estrogeenilla on merkittävä vaikutus aivojen rakenteeseen, kehitykseen ja toimintaan. Useat tutkimukset viittaavat estrogeenin vaikuttavan aivojen muistia ja kognitiivisia toimintoja sääteleviin alueisiin.
Estrogeenireseptoreita on yhtä paljon naisten ja miesten aivoissa.
Estrogeenireseptoreita on erityisesti niillä aivojen alueilla, jotka ovat tärkeitä muistin, oppimisen, tarkkaavaisuuden ja tunteiden kannalta.
Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen on liitetty ainakin osittain estrogeenitason laskuun. Vaihdevuosien jälkeen naisten muisti, tarkkaavaisuus, päättelykyky, ongelmanratkaisu, keskittyminen ja oppiminen voivat heikentyä tai ainakin hidastua jonkin verran. Vaihdevuosien aikana noin 60 % naisista kokee muistinsa heikentyvän. Tämä on osittain normaalia ja johtuu kehon ikääntymiseen liittyvistä luonnollisista muutoksista, vastaavaa todetaan myös miehillä.
Sydän- ja verisuonisairaudet ja sepelvaltimotautivaaran kasvaminen
Tutkimukset ovat osoittaneet, että estrogeenilla on suojaavia vaikutuksia naisen valtimoille, parantaen verisuonten sisäpinnan eli endoteelin toimintaa ja vaikuttaa suotuisasti veren rasva-arvoihin. Estrogeeni alentaa LDL-kolesterolitasoa noin 10 % ja nostaa HDL-kolesterolitasoa.
Valitettavasti nämä suojaavat vaikutukset vähenevät menopaussin jälkeen. Estrogeenin puutos vaikuttaa haitallisesti valtimoihin usealla eri mekanismilla ja naisten riski sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa. Veren kolesteroli-, LDL-kolesteroli- ja triglyseriditasot nousevat ja HDL-kolesterolipitoisuus laskee.
Lisäksi insuliiniherkkyys heikkenee, mikä voi johtaa korkeaan insuliinitasoon, riski sairastua tyypin II diabetekseen kasvaa, jääden koholle loppuelämäksi.
Kuinka hallita estrogeenin puutteesta johtuvia oireita
On hyvä huomioida, että vaihdevuosi-ikäisen naisen kaikki uudet oireet ja tuntemukset eivät välttämättä johdu estrogeenin puutteesta ja liity vaihdevuosiin. Ne voivat liittyä myös muuttuvaan elämäntilanteeseen ja normaaliin ikääntymiseen.
Samoihin aikoihin naisen elämässä saattaa tapahtua monia muitakin hyvinvointiin heijastuvia muutoksia. Lapset ovat jättäneet kodin, omat vanhemmat saattavat tarvita huolenpitoa ja samaan aikaan alkavat ilmetä ensimmäiset vanhenemisen merkit. Oireiden taustalla saattaa joskus olla myös elimellinen tai psyykkinen sairaus.
Sosioekonomiset ja psykologiset tekijät vaikuttavat paljon siihen, kuinka nainen kokee vaihdevuotensa ja elämänlaatunsa. Hormoniheilahteluista huolimatta moni nainen kokee vaihdevuodet luonnollisena asiana, ilman suurta stressiä. Kaikille ei oireita tule lainkaan, eivätkä satunnaisesti esiintyvät oireet välttämättä huononna elämänlaatua.
On kuitenkin täysin eri asia kokea vaihdevuodet syöpähoitoihin liittyen, kärsiä lääkityksen aiheuttamista vaihdevuosioireista vuosia ja ehkä vielä aivan liian aikaisin. Jokapäiväiset oireet häiritsevät selvästi sekä työtä että vapaa-aikaa, ja siten koko perheen ja sosiaalisen ympäristön hyvinvointia.
Estrogeenikorvaushoito on tutkitusti tehokkain menetelmä terveen naisen vaihdevuosioireiden helpottamiseen. Rintasyövän sairastaneille hormonihoitoa ei kuitenkaan voida aloittaa, sillä estrogeeni vaikuttaa rintasyövän kasvuun, ja tarkoituksena on minimoida kaikki riskit, jotka voivat lisätä sairauden uusiutumista.
Rintasyövän sairastaneen naisen vaihdevuosioireita voidaan onneksi helpotta muiden tehokkaiden keinojen avulla.
Asiantuntijat eivät ole yksimielisiä käytettävistä keinoista, sillä tutkimuksia eri hoitojen turvallisuudesta rintasyövän sairastaneille ei ole tehty. Myös niin sanottuja kasviestrogeenejä ei rintasyövän sairastaneelle yleisesti suositella. Tutkimusten mukaan soija ja muut kasviestrogeenit sekä tähkäkimikki eivät myöskään näyttäisi olevan tehokkaita vaihdevuosioireiden hoidossa.
Rintasyövän sairastaneen limakalvojen kuivuudesta johtuvia oireita voidaan tapauskohtaisesti lievittää paikallisilla miedoilla estrogeenivalmisteilla, joista Estriolipohjainen, heikosti estrogeeninen valmiste on suositeltavin. Tästä hoidosta päättää aina lääkäri potilaan yksilöllisen tilanteen perusteella, eikä hoitoa tule missään nimessä aloittaa omin päin.
Varsinaisista lääkevalmisteista ainoa lääkeryhmä, jolla on osoitettu olevan jonkin verran tehoa kuumien aaltojen hoidossa, ovat serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet, SNRI-lääkkeet) tai gabapentiini. Niitä voidaan kokeilla, jos estrogeenin käyttö on ei ole mahdollista. Valmisteista saattaa olla apua ja ne voivat helpottaa oireita jonkin verran, mutta haittavaikutukset voivat rajoittaa niiden käyttöä.
Vaikeiden vaihdevuosioireiden hoidossa on rintasyövän sairastaneellekin harkittava muita vaihtoehtoja. (Joissakin tilanteissa estrogeenihoito voi olla mahdollinen. Hoidosta päättää aina lääkäri potilaan yksilöllisen tilanteen ja perusteellisen arvioinnin perusteella.)
Lohdullista on, että vaikka rintasyövän sairastaneelle naiselle ei hormonihoitoja suositella, jää meillekin vielä tehokkaita keinoja vaikuttaa vaihdevuosioireisiin ja niiden häiritsevyyteen.
Oikein valituilla toimintatavoilla voidaan saada elämänlaatua lisää. Vaihdevuosien viidestä hoidon kulmakivestä meillä rintasyövän sairastaneilla on käytössämme vielä neljä tehokasta keinoa:
Riittävä ja oikeanlainen liikunta
Terveellinen ruokavalio (sekä tupakoinnin, kofeiinin sekä alkoholin käytön vähentäminen tai välttäminen)
Riittävä uni sekä
Stressin vähentäminen
Elintapojen muutos on aina iso asia. Lenkille lähteminen voi tuntua haasteelliselta varsinkin, jos kotona on ongelmia, elämä on kuormittunutta ja on itse väsynyt. Lenkille lähtöä tärkeämpää onkin huolehtia lihaskunnosta ja siihenkin on olemassa lukuisia muita keinoja kuntosalin lisäksi.
Tutkimusten perusteella liikunta on hyvä vaihtoehto hormonikorvaushoidolle. Kaikesta liikunnasta, lajista ja harjoituksen kestosta huolimatta, on aina hyötyä. Liikunta lisää yleistä hyvinvointia, rentouttaa ajatuksia ja mieltä.
Pahimpien oireiden yli päästyäsi löydät ehkä uusia, omia tapoja elää elämääsi tässä haastavassa elämänvaiheessa.
Huomioithan, että
tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan yleiseksi tiedoksi. Se ei ole lääketieteellistä neuvontaa eikä korvaa lääkärin antamia henkilökohtaisia hoito-ohjeita. Jokaisen potilaan tilanne on ainutlaatuinen, ja oikea hoito voidaan määrittää vain yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.
Jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita rintasyövän hoidosta, keskustele aina lääkärisi tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. He voivat antaa sinulle parhaan mahdollisen neuvon ja hoidon, joka perustuu sinun yksilöllisiin tarpeisiisi ja tilanteeseesi.
Lähteet:
Juppi H. 2023. Vaihdevuodet lisäävät kehon rasvaa, aktiivisuus hidastaa muutosta. Jyväskylän yliopisto – tiedotteet. https://www.jyu.fi/fi/uutinen/962023-vaihdevuodet-lisaavat-kehon-rasvaa-aktiivisuus-hidastaa-muutosta-juppi
Huovinen E. Painonhallinta vaihdevuosissa – taistelu tuulimyllyjä vastaan? [online]. Sydänliitto, 2024. (luettu 14.07.2024). https://sydan.fi/fakta/painonhallinta-vaihdevuosissa-taistelu-tuulimyllyja-vastaan/
Katainen R. 2021. Vaihdevuosien vaikutus mieleen. https://riinakatainen.fi/vaihdevuodet/vaihdevuosien-vaikutus-mieleen/
Lampio L, Saaresranta T, Polo P. Katsaus – Unettomuusoireet vaihdevuosien aikana. [online] Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134(6):555-62. (luettu 12.07.2024). https://www.duodecimlehti.fi/duo14222/Unettomuusoireet%20vaihdevuosien%20aikana
Leppäluoto J, Rintamäki H, Vakkuri O, Vierimaa H, Lauri T, Mäkelä K. Anatomia ja fysiologia – rakenteesta toimintaan. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 2024.
Polo-Kantola P, Riekkinen M. Neuropaussi [online]. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2003;119(22):2207-2214 (luettu 14.07.2024). Saatavilla Internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): https://www.duodecimlehti.fi/duo93917/undefined
Rinta-Tassi M. 2017. Tutkimus vaihdevuosista: Hikisten öiden helpotukseksi mieluummin liikuntaa kuin hormonipillereitä. https://yle.fi/a/3-9671620
Rutanen E. Estrogeenista elämänlaatua. [online]. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2003;119(22):2217-2223. (luettu 14.07.2024.) Saatavilla Interetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): https://www.duodecimlehti.fi/duo93918/Estrogeenista%20el%C3%A4m%C3%A4nlaatua
Soini T. 2020. Nainen, näin selviät hormonimyrskyistä – 9 kysymystä vaihdevuosista. Mehiläinen, lehdistötiedote. https://www.mehilainen.fi/lehdistotiedotteet/nainen-nain-selviat-hormonimyrskyista-9-kysymysta-vaihdevuosista
Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K (toim.). Naistentaudit ja synnytykset [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2019. (luettu 10.07.2024). Saatavilla Internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/njs11406 Artikkelin tunnus: njs11406 (014.006)
Tiitinen A. Vaihdevuodet, mielialaoireet ja haluttomuus. [online]. Lääkärikirja Duodecim / Terveyskirjasto, 2023. (luettu 11.07.2024). https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01156/vaihdevuodet-mielialaoireet-ja-haluttomuus Artikkelin tunnus: dlk01156 (019.031)
Tiitinen A. Vaihdevuosien hormonihoito. [online]. Lääkärikirja Duodecim 2023. (luettu 13.07.2024). https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00178/vaihdevuosien-hormonihoito Artikkelin tunnus: dlk00178 (019.024).
Tiitinen A. Vaihdevuosien hormonihoito perussairauden yhteydessä. [online]. Lääkärikirja Duodecim 2023. (luettu 13.07.2024). https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01161/vaihdevuosien-hormonihoito-perussairauden-yhteydessa#s8 Artikkelin tunnus: dlk01161 (019.036)
Tiitinen A. Emättimen limakalvojen kuivuminen. [online]. Lääkärikirja Duodecim 2023. (luettu 13.07.2024). https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00118/emattimen-limakalvojen-kuivuminen?q=em%C3%A4ttimen%20ja%20limakalvojen%20ja%20kuivuminen Artikkelin tunnus: dlk00118 (020.034)
Tiitinen A. Virtsankarkailu naisella. [online]. Lääkärikirja Duodecim 2022. (luettu 13.07.2024). https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00182/virtsankarkailu-naisella Artikkelin tunnus: dlk00182 (020.002)
Tiitinen A. Ulkosynnyttimien kutina. [online]. Lääkärikirja Duodecim 2022. (luettu 13.07.2024). https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01169/ulkosynnyttimien-kutina Artikkelin tunnus: dlk01169 (020.015)
Välimäki M, Sane T, Dunkel L (toim.). Endokrinologia [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2009. (luettu 01.07.2024). Saatavilla Internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): https://www.oppiportti.fi/opk04489?q=endokrinologia. Artikkelin tunnus: end01707 (017.007)
Väisälä L. Naisen seksuaalinen haluttomuus [online]. Lääkärikirja Duodecim / Terveyskirjasto, 2022. (luettu 11.07.2024). https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00493/naisen-seksuaalinen-haluttomuus Artikkelin tunnus: dlk00493 (025.070)
Kuvat: depositphotos.com
no jopas on estrogeeni. Olipas mielenkiintoista luettavaa.